Röntgenhoitajan perehdytysmalli potilaan asetteluun HYKS Syöpäkeskuksen sädehoito-osastolla

Abstract

Sädehoidossa työskentelevän röntgenhoitajan työ monimutkaistuu kehittyneiden sädehoitotekniikoiden myötä, joten sädehoitotyössä vaaditaan jatkuvasti enemmän tarkkuutta, vastuullisuutta ja huolellisuutta. Uuden työntekijän perehdyttäminen pitää sisällään jatkuvasti enemmän sisältöä, joten sen tulee olla laadukasta ja tehokasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa näyttöön perustuvan tiedon pohjalta uudistettu perehdytysmalli sädehoitopotilaan asetteluun, joka sisältää kriteerit osaamisen arviointiin. Tavoitteena oli tukea sädehoito-osaston näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamista.

Aineisto kerättiin systemaattisella kirjallisuushaulla, HYKS sädehoito-osaston sädehoitopoikkeamailmoituksien analysoinnilla sekä asiantuntijoiden fokusryhmähaastattelulla, johon osallistui viisi röntgenhoitajaa ja yksi fyysikko (N=6). Aineiston analysoinnit toteutettiin sisällön analyysillä ja teemoittelulla. Analyysien luonne oli teoriaohjaava. Aineiston perusteella muodostuivat perehdytysmalli ja -ohjelma potilaan asetteluun ja kriteerit osaamisen arviointiin. Kriteerien pääluokat olivat annossuunnitelman lukutaito ja potilaan asettelun osalta sädehoidon apuvälineiden käyttö ja asennon varmistaminen. Kriteerit perustuvat pääasiassa ESTRO:n (European Society for Radiotherapy & Oncology) sädehoidon röntgenhoitajien core curriculumiin (2011), mutta niitä täydennettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) sädehoidon riskiprofiilissa (2008) ja Säteilyturvakeskuksen riskienarviointioppaassa (2015) esitetyillä sädehoidon virheillä, riskeillä ja niiden ennaltaehkäisymenetelmillä, HYKS sädehoito-osaston sädehoitopoikkeamailmoituksissa esiintyvien virheiden huomioimisella ja fokusryhmähaastattelun tuloksilla.

Eniten virheitä tapahtuu tiedonsiirrossa ja annossuunnittelussa, joten niihin liittyvistä riskeistä tulee olla tietoinen sädehoitoa annettaessa. Virheitä tapahtuu myös sädehoidon toteuttamisen vaiheessa, joka vahvistaa perehdytyksen tärkeyttä annossuunnitelman lukutaitoon ja potilaan asetteluun. Opinnäytetyön tuloksina syntyneet perehdytysmalli ja -ohjelma ohjaavat perehtyjää tutustumaan potilaan asettelun oppimissisältöihin potilastapausten harjoittelun ja tarkistuslistojen avulla. Osaaminen arvioidaan näyttökokeessa vertaamalla osaamista opinnäytetyön tuloksena syntyneisiin kriteereihin.

Perehdytysmallia voidaan hyödyntää perustettaessa potilaan asettelun perehdytysohjelmaa sädehoitoyksiköissä. Kriteerejä voidaan hyödyntää osaamisen arvioinnissa ja kehittämistarpeiden kartoittamisessa.

Increases in the sophistication of radiotherapy techniques are accompanied by increases in the complexity of a radiotherapist's work. As more accuracy, accountability, and diligence are now required from radiotherapy, increased efficiency in the training and orientation of new radiotherapists is required. The objective of this study was to create a orientation model for patient setup in radiotherapy. The aim was to support the implementation of evidence-based action in a radiotherapy department.

The data was collected from a systematic literature search, radiotherapy deviations analysis from Helsinki University Central Hospital (HUCS) Cancer center radiotherapy department, and from a focus group interview, which was attended by five radiotherapists and one phys-icist (N=6). The data was analyzed by content analysis and categorized into various themes. Assessment criteria for the patient setup competence and patient setup orientation model were developed based on the data. The main criteria categories were dose planning literacy, fixation device usage, and ensuring the patient's setup. The criteria were based mainly on the core curriculum (2011) for radiotherapists developed by ESTRO (European Society for Radiotherapy & Oncology); these were supplemented by errors, risks, and their methods of prevention from the Radiotherapy Risk Profile (World Health Organization, WHO 2008), the risk assessment guide (Finnish Radiation and Nuclear Safety Authority, STUK 2015), radio-therapy deviations from the HUCS radiotherapy department, and results from the focus group interview.

The primary challenges in radiotherapy are related to information transfer and radiotherapy treatment planning. Accordingly, the staff responsible for treatment delivery should be aware of the risks associated with these challenges. Errors also occur during treatment delivery, which provide further evidence for the importance of training in dose planning literacy and patient setup. In the orientation model, which arose from this thesis, the new radiotherapist becomes familiar with the patient setup criteria through protocol checklists and simulation training of patient cases. Competence is assessed in a practical skills test by comparing the competence with the criteria.

The orientation model can be utilized for creating orientation programs for patient setup in radiotherapy departments. This criteria can also be utilized for competence assessment and identifying development needs.