Matalan kynnyksen voimaharjoittelu niskalihaksille työpaikalla toteutettuna
Iljala, Nina; Silvasti, Heli (2015)
Iljala, Nina
Silvasti, Heli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015113018486
Tiivistelmä
Niska-hartiaseudun kipu on yleinen vaiva ja siitä kärsii silloin tällöin 26 % yli 30-vuotiaista miehistä ja 40 % samanikäisistä naisista. Etenkin iäkkäillä naisilla niska- ja hartiakivut ovat tutkimusten mukaan viime vuosikymmeninä yleistyneet. Muun muassa istumatyö ja huonot työasennot lisäävät niska-hartiaongelmien riskiä. Kivun vuoksi terveyskeskuslääkäriin hakeutuvilla lihasjännitystyyppinen niskakipu on yleisin yksittäinen diagnoosi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa niskan lihasvoimaharjoittelusta, kun harjoittelu on toteutettu matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti työpaikalla. Tarkoituksena oli tutkia, voidaanko korkealla intensiteetillä suoritetun perusvoimaharjoittelun avulla vahvistaa niskalihasten voimaa kymmenen viikon harjoittelujakson aikana ja vähentää mahdollisia niska-hartiaseudun vaivoja. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, pystyvätkö paljon päätetyötä tekevät, mahdollisesti niska-hartiakivuista kärsivät, työelämässä mukana olevat henkilöt sitoutumaan matalakynnyksiseen, hyvin vähän aikaa vievään harjoitteluun.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli joukko Espoon kaupungin toimistotyöntekijöitä. Tutkimusryhmä koostui 12 vapaaehtoisesta harjoitusryhmäläisestä ja 7 verrokkiryhmäläisestä. Heistä 13 oli naisia ja 6 miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 46 vuotta. Kaikki osallistuivat alku- ja loppumittauksiin, joissa mitattiin niskan maksimivoimatasot. Samalla kaikki täyttivät niska-hartiaseudun ongelmia mittaavat kyselyt. Mittausten välissä harjoitteluryhmä teki progressiivista niskan ekstensiosuuntaista lihasvoimaharjoittelua työpaikalleen sijoitetun Rehax-dynamometrilaitteen avulla kolme kertaa viikossa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Tutkimuksen tulosten mukaan harjoittelijoiden ekstensiosuuntainen isometrinen maksimivoima oli lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi (29,6 %). Myös lateraalifleksiosuuntien isometriset maksimivoimat olivat kasvaneet harjoitteluryhmäläisillä tilastollisesti merkitsevästi. NDI-FI -kyselyn perusteella harjoittelijoiden niska-hartiaseudun vaivat olivat harjoittelijoilla hieman vähentyneet. Tutkimuksen kohderyhmällä ei ollut ollut kovin paljon niska-hartiaseudun vaivoja, joten suurta parannusta ei ollut mahdollista tapahtua. Keskimäärin harjoittelijat harjoittelivat jakson aikana 19 kertaa, kun ohjeiden mukainen määrä olisi ollut 29.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että tämän tyyppinen harjoittelu saattaa vaikuttaa positiivisesti koettuihin niska-hartiaseudun vaivoihin. Työpaikalla toteutettava matalan kynnyksen harjoittelu voisi olla tulevaisuudessa hyvä harjoittelumuoto, jota voitaisiin hyödyntää. Vielä tulisi selvittää, miten saataisiin paremmin tuettua ihmisten motivaatiota harjoitteluun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa niskan lihasvoimaharjoittelusta, kun harjoittelu on toteutettu matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti työpaikalla. Tarkoituksena oli tutkia, voidaanko korkealla intensiteetillä suoritetun perusvoimaharjoittelun avulla vahvistaa niskalihasten voimaa kymmenen viikon harjoittelujakson aikana ja vähentää mahdollisia niska-hartiaseudun vaivoja. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, pystyvätkö paljon päätetyötä tekevät, mahdollisesti niska-hartiakivuista kärsivät, työelämässä mukana olevat henkilöt sitoutumaan matalakynnyksiseen, hyvin vähän aikaa vievään harjoitteluun.
Tutkimuksen kohderyhmänä oli joukko Espoon kaupungin toimistotyöntekijöitä. Tutkimusryhmä koostui 12 vapaaehtoisesta harjoitusryhmäläisestä ja 7 verrokkiryhmäläisestä. Heistä 13 oli naisia ja 6 miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 46 vuotta. Kaikki osallistuivat alku- ja loppumittauksiin, joissa mitattiin niskan maksimivoimatasot. Samalla kaikki täyttivät niska-hartiaseudun ongelmia mittaavat kyselyt. Mittausten välissä harjoitteluryhmä teki progressiivista niskan ekstensiosuuntaista lihasvoimaharjoittelua työpaikalleen sijoitetun Rehax-dynamometrilaitteen avulla kolme kertaa viikossa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Tutkimuksen tulosten mukaan harjoittelijoiden ekstensiosuuntainen isometrinen maksimivoima oli lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi (29,6 %). Myös lateraalifleksiosuuntien isometriset maksimivoimat olivat kasvaneet harjoitteluryhmäläisillä tilastollisesti merkitsevästi. NDI-FI -kyselyn perusteella harjoittelijoiden niska-hartiaseudun vaivat olivat harjoittelijoilla hieman vähentyneet. Tutkimuksen kohderyhmällä ei ollut ollut kovin paljon niska-hartiaseudun vaivoja, joten suurta parannusta ei ollut mahdollista tapahtua. Keskimäärin harjoittelijat harjoittelivat jakson aikana 19 kertaa, kun ohjeiden mukainen määrä olisi ollut 29.
Tulosten perusteella voidaan olettaa, että tämän tyyppinen harjoittelu saattaa vaikuttaa positiivisesti koettuihin niska-hartiaseudun vaivoihin. Työpaikalla toteutettava matalan kynnyksen harjoittelu voisi olla tulevaisuudessa hyvä harjoittelumuoto, jota voitaisiin hyödyntää. Vielä tulisi selvittää, miten saataisiin paremmin tuettua ihmisten motivaatiota harjoitteluun.