Matalan kynnyksen voimaharjoittelu niskalihaksille työpaikalla toteutettuna

Abstract

Niska-hartiaseudun kipu on yleinen vaiva ja siitä kärsii silloin tällöin 26 % yli 30-vuotiaista miehistä ja 40 % samanikäisistä naisista. Etenkin iäkkäillä naisilla niska- ja hartiakivut ovat tutkimusten mukaan viime vuosikymmeninä yleistyneet. Muun muassa istumatyö ja huonot työasennot lisäävät niska-hartiaongelmien riskiä. Kivun vuoksi terveyskeskuslääkäriin hakeutuvilla lihasjännitystyyppinen niskakipu on yleisin yksittäinen diagnoosi.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa niskan lihasvoimaharjoittelusta, kun harjoittelu on toteutettu matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti työpaikalla. Tarkoituksena oli tutkia, voidaanko korkealla intensiteetillä suoritetun perusvoimaharjoittelun avulla vahvistaa niskalihasten voimaa kymmenen viikon harjoittelujakson aikana ja vähentää mahdollisia niska-hartiaseudun vaivoja. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, pystyvätkö paljon päätetyötä tekevät, mahdollisesti niska-hartiakivuista kärsivät, työelämässä mukana olevat henkilöt sitoutumaan matalakynnyksiseen, hyvin vähän aikaa vievään harjoitteluun.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli joukko Espoon kaupungin toimistotyöntekijöitä. Tutkimusryhmä koostui 12 vapaaehtoisesta harjoitusryhmäläisestä ja 7 verrokkiryhmäläisestä. Heistä 13 oli naisia ja 6 miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 46 vuotta. Kaikki osallistuivat alku- ja loppumittauksiin, joissa mitattiin niskan maksimivoimatasot. Samalla kaikki täyttivät niska-hartiaseudun ongelmia mittaavat kyselyt. Mittausten välissä harjoitteluryhmä teki progressiivista niskan ekstensiosuuntaista lihasvoimaharjoittelua työpaikalleen sijoitetun Rehax-dynamometrilaitteen avulla kolme kertaa viikossa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Tutkimuksen tulosten mukaan harjoittelijoiden ekstensiosuuntainen isometrinen maksimivoima oli lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi (29,6 %). Myös lateraalifleksiosuuntien isometriset maksimivoimat olivat kasvaneet harjoitteluryhmäläisillä tilastollisesti merkitsevästi. NDI-FI -kyselyn perusteella harjoittelijoiden niska-hartiaseudun vaivat olivat harjoittelijoilla hieman vähentyneet. Tutkimuksen kohderyhmällä ei ollut ollut kovin paljon niska-hartiaseudun vaivoja, joten suurta parannusta ei ollut mahdollista tapahtua. Keskimäärin harjoittelijat harjoittelivat jakson aikana 19 kertaa, kun ohjeiden mukainen määrä olisi ollut 29.

Tulosten perusteella voidaan olettaa, että tämän tyyppinen harjoittelu saattaa vaikuttaa positiivisesti koettuihin niska-hartiaseudun vaivoihin. Työpaikalla toteutettava matalan kynnyksen harjoittelu voisi olla tulevaisuudessa hyvä harjoittelumuoto, jota voitaisiin hyödyntää. Vielä tulisi selvittää, miten saataisiin paremmin tuettua ihmisten motivaatiota harjoitteluun.

Pain in the neck and shoulder area is a common problem. 26% of men, and 40% of women over 30 years of age suffer from neck pain from time to time. Especially among elderly women pain in the neck and shoulder area has been in the increase during the last few decades according to research. A sedentary lifestyle and poor posture while working increase the risk of problems in the shoulders and neck. Neck pain caused by muscle tension is the most common single diagnosis for patients visiting a doctor in a health center because of the pain.

The aim of this thesis was to produce new information on strength training of neck muscles when the training has been performed in accordance with the principle of low-threshold training in the workplace. This study asked the question, ‘Is it possible to strengthen neck muscles during a ten-week high intensity resistance training period?’ The aim was to see if it is possible to decrease discomfort in the neck-shoulder area. The study also intended to determine the ability of those who work a lot with computers and might have pain in the neck and shoulder area to commit to training which has a low threshold and takes very little time.

The target group was office workers in the city of Espoo. The research group consisted of 12 employees who volunteered in the training group and 7 in the control group. At the beginning and end they participated in tests which measured their maximum strength levels. During these tests they also filled in a questionnaire which assessed the problems in the neck area. Between the measurements the training group did progressive muscle strength training for neck extensor muscles in their working place with Rehax-dynamometer three times a week following given instructions.

The results show that people in the training group had a statistically significant increase (29.6%) in their isometric extension maximum force. Isometric maximum strength in lateral directions increased in the training group by a statistically significant amount as well. On the basis of the Neck Disability Index questionnaire neck and shoulder problems decreased slightly. The target group did not have much discomfort in the neck area, so a marked improvement was not possible. On average people in the training group practiced 19 times, when the number of practice times following the instructions should have been 29.

The results suggest that neck muscle strength training might reduce pain and discomfort at the neck and shoulder area. More studies should be carried out with those who suffer from neck and shoulder pain, in order to better assess the effects of exercise on pain in the shoulder and neck areas. Low-threshold training in the working place could be a good form of training in the future, but the question of how best to support and motivate people to exercise needs to be examined.