Yläkouluikäisten taitoluistelijoiden kokemukset valmentajan ja luistelijan välisestä vuorovaikutuksesta

Abstract

Tämä opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus Suomen Taitoluisteluliitolle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa yläkouluikäisten taitoluistelijoiden kokemuksia valmentajan ja luistelijan välisestä vuorovaikutuksesta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka valmennusta tulisi kehittää taitoluistelijoiden näkökulmasta. Aihe koettiin tärkeäksi, sillä lajin lopettaminen ajoittuu usein tähän ikävaiheeseen. Tutkimuksemme antaa valmentajille lisätietoa, kuinka yläkouluikäinen kokee valmennustilanteen ja miten se häneen ja hänen itseluottamukseensa vaikuttaa.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yläkouluikäiset taitoluistelijatytöt (n=20). Kohderyhmä valikoitui tutkijoiden omien valmennuskokemuksien myötä sekä tämän iän jälkeen tapahtuvien suurien drop-outien vuoksi. Vastaajia saatiin kattavasti ympäri Suomen. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeen avulla, joka sisältää sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely sisältää kysymyksiä eri teemoista, kuten harjoitusilmapiiri, valmentajan ja luistelijan välinen vuorovaikutus, luistelijan itseluottamus, motivaatio ja luistelu harrastuksena sekä hyvä valmentaja ja hyvä valmennettava. Kyselylomake pilotoitiin ennen varsinaisen kyselyn teettämistä. Kyselyn tulokset analysoitiin osin määrällistä tutkimusmenetelmää ja sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Raportin teoreettinen viitekehys pohjautuu kyselylomakkeen teemoihin sekä taitoluisteluun lajina, nuoren psyykkiseen kehitykseen ja drop-outiin. Lähteinä käytettiin sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä aineistoja.

Tuloksissa korostui palautteenannon merkitys valmennustapahtumassa ja vuorovaikutuksessa. Palautteen toivottiin olevan tarkempaa, opettavaisempaa ja yksilöllisempää. Valmentajan toivottiin olevan kannustavaisempi ja positiivisempi sekä lähestyttävämpi ja tasapuolisempi. Vastaajat toivoivat myös enemmän yksilöllistä huomiointia. Onnistumisen kokemukset ja uuden oppiminen nähtiin parhaimpina asioina luistelussa, kuin myös itseluottamusta kerryttävissä tekijöissä, jolloin valmentajan tulisikin keskittyä niiden tarjoamiseen luistelijalle.

This is a qualitative study commissioned by the Finnish figure skating association. The purpose of this study was to survey secondary school-aged figure skaters’ experiences and the types of interactions existing between coach and skater. The main goal of this study was to assess how the figure skater’s training should be developed from the secondary school aged figure skaters perspective. The topic of this study was considered important, considering that the dropout in figure skating often take place in this phase of life. This study provides coaches with information on how secondary school-aged figure skaters experience the coaching events, and how coaching methods may affect skaters’ self-confidence and motivation. The participants of the study were secondary school-aged figure skater girls (n=20).

The data was collected with a questionnaire containing both structured and open-ended questions. The survey includes questions on various themes, such as the atmosphere, the interaction between coach and skater, self-confidence, motivation, skating as a hobby, and the definitions of a good coach and a good trainee. The survey’s results were partly analysed by using the help of qualitative analysis and the open-ended questions by content analysis. The theoretical framework of the study is based on the themes of the questionnaire as well as to figure skating as a sport, adolescents and youth development, and dropouts.

The results emphasized the importance of feedback in coaching events and in the interactions between coach and skater. The feedback from coach to skater was expected to be more accurate, educational and personal. Respondents hoped their coaches to be more positive and encouraging, as well as equal to all skaters, as respondents felt that coaches have favourites among skaters, giving them more attention and time. In order to facilitate the continuation of the hobby the training should be more versatile. Furthermore, the feelings of success and learning new things were seen as the best features of skating, as well as in the increasing factors of self-confidence. In light of this, coaches should focus on providing situations capable to offer the experience of these emotions to skaters.