Paljon palveluja käyttävien potilaiden yhtenäinen hoito Kemin terveyskeskuksessa

Abstract

Tämän toiminnallisen ja laadullisen opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kemin kaupungin sairaanhoitopalvelut. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa paljon palveluja käyttävien potilaiden hoitamisesta hoitopolku ja työvälineinä omahoitolomake ja opas hoitajavastaanotolle. Tarkoituksena oli lisäksi kuvata paljon palveluja käyttävien potilaiden yhtenäisen hoidon nykytilaa ja sen kehittämistarpeita sekä työvälineiden soveltuvuutta yhtenäiseen hoitoon. Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää paljon palveluja käyttävien potilaiden hoitoa.

Tutkimusten mukaan paljon palveluja käyttävät potilaat kuluttivat runsaasti terveyspalveluja ja heillä oli usein erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, elämäntilanteiden kriisejä, somatisaatiota ja moniongelmaisuutta kuormittaen sosiaali- ja terveyspalveluja. Terveyspalveluiden runsas käyttö näkyi myös Kemin terveydenhuollon kustannuksissa. Opinnäytetyö avulla terveyspalveluja suunnattiin kohdentumaan paljon palveluja käyttävien potilaiden hoitoon.

Toiminnallisena opinnäytetyönä tuotettiin potilaan omahoitolomake ja käyttöopas hoitajille. Opinnäytetyön laadullisella aineistolla tuotettiin tietoa paljon palveluja käyttävien potilaiden yhtenäisen hoidon nykytilasta ja sen kehittämistarpeista. Lisäksi sillä arvioitiin uusien työvälineiden soveltuvuutta yhtenäisen hoidon toteuttamisessa. Laadullisen opinnäytetyön aineistonkeräysmenetelmänä oli haastattelu. Haastateltavat olivat Kemin kaupungin terveyskeskuksen pitkäaikaissairaita hoitavat hoitajat (n=4). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tulosten mukaan paljon palveluja käyttävien potilaiden määrittely oli vaikeaa. Uuden toimintatavan myötä potilaiden yhtenäinen hoito oli laajentunut, mutta hoidon toteutumisessa kuvattiin puutteita ja esteitä. Harjoittelun lisääminen potilaiden kohtaamisessa, sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen, toimintatapojen kehittäminen, tiimityöskentelyn, yhteisen keskustelun ja vertaistuen kehittäminen koettiin tarpeellisena. Kehitetyt työvälineet koettiin monipuolisiksi ja niiden arvioitiin soveltuvan paljon palveluja käyttävien potilaiden hoitoon. Työvälineiden koettiin yhtenäistävän hoitajavastaanottoa. Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että paljon palveluja käyttävät potilaiden yhtenäinen hoito Kemin terveyskeskuksessa on kehittynyt lähtötilanteesta, mutta kehittämistä tarvitaan vielä hoidon yhtenäistämisessä ja kohdentamisessa. Opinnäytetyö luo edellytykset yhtenäiselle hoidolle ja sen kehittämiselle.

This thesis is functional and qualitative and it was commissioned by the City of Kemi medical services. The purpose of this thesis was to produce a care path for frequent attenders and tools for nurses’ office. Those are the patients’ self-care form and frequent attenders’ user guide for nurses. The purpose was also describe the current state of combined care of frequent attendance patients, and the development needs, but also the suitability of tools in combined care. The aim of this study was to combine the care of patients with frequent attendance.

According to studies frequent attenders use healthcare services a lot, and they often have a variety of physical and mental illnesses, crises, somatization and multiple problems. They are considered to be a burden to social welfare and healthcare resources. The heavy use of healthcare services was also reflected to the costs of healthcare in the City of Kemi. With the help of this thesis health services are targeted to frequent attenders.

Tools for nurses’ office, the patients’ self-care form and frequently attenders’ user guide for nurses were produced as a result of this functional thesis project. The qualitative material gave information about the current state of combined care and its development needs. In addition, suitability of the produced tools in implementing combined care was assessed. The qualitative data were gathered by interviews. The participants were four nurses who work with chronically ill patients in the City of Kemi healthcare center. The qualitative data were analysed using inductive content analysis.

According to the results defining frequent attenders was difficult. The new approach extended combined care in health center, but nurses described also shortcomings and obstacles. More training in facing patients was needed, internal and external co-operation need developing, common practices, teamwork, development of mutual discussion and peer support was considered necessary. The tools were considered to be versatile and were evaluated to be suitable to frequent attenders’ healthcare. Tools were thought to unify nurses’ reception. The conclusion of this thesis is that combined care of frequent attenders is evolved from the baseline but further development is needed when combining and targeting care. This thesis creates prerequisites to combined care and its’ development.