Sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten verokohtelu
Syväpuro, Olli (2015)
Syväpuro, Olli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118735
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120118735
Tiivistelmä
Markkinoilla on nykyisin useita erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia ja kapitalisaatiosopimuksia, joita usein markkinoidaan verosuunnitteluinstrumentteina sijoittajien varallisuudelle.
Näiden instrumenttien ns. vakuutuskehyksen sisällä sijoittaja voi vaihtaa sijoituskohteita ilman että vakuutuksen sisällä hallinnoitavien instrumenttien tuloverotus realisoituu. Tuloveroa maksetaan pääsääntöisesti vasta kun nostetaan tuotto-osuutta vakuutuksesta. Kyseisten instrumenttien verotus eroaa siis huomattavasti perinteisestä arvo-osuustilillä tehtävästä sijoitustoiminnasta. Verotuksen lykkääminen ja edut perintöverotuksessa ovat huomattavia sijoitussidonnaisten henkivakuutusten kilpailuetuja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia verotuksen, sekä sijoittajalle aiheutuvan hyödyn sekä riskien näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kotimaisten ja myös ulkomaisten yhtiöiden tarjoamien tuotteiden hyötyjä, haittoja ja verotusta sekä ennen kaikkea kannattavuutta yksityissijoittajan näkökulmasta.
Opinnäytetyön osana tuotettiin myös laskentataulukko, jonka avulla pystytään arvioimaan kyseisten instrumenttien kannattavuutta sijoittajan näkökulmasta. Laskentataulukkoa voivat hyödyntää aiheesta kiinnostuneet sijoittajat, ja työelämässä toimivat alan asiantuntijat.
Opinnäytetyössä havaittiin, että instrumenttien kannattavuuteen liittyy monta yksilöllistä osatekijää kuten esimerkiksi sijoitusaika, tuotto-odotus ja sopimuksen kulut. Potentiaalisen sijoittajan kannattaakin aina tutustua tarkasti instrumentteihin ja sijoittamisen lainalaisuuksiin,tai käyttää alan asiantuntijaa apunaan arvioidessaan kannattavuutta omassa yksilöllisessä tilanteessaan.
Näiden instrumenttien ns. vakuutuskehyksen sisällä sijoittaja voi vaihtaa sijoituskohteita ilman että vakuutuksen sisällä hallinnoitavien instrumenttien tuloverotus realisoituu. Tuloveroa maksetaan pääsääntöisesti vasta kun nostetaan tuotto-osuutta vakuutuksesta. Kyseisten instrumenttien verotus eroaa siis huomattavasti perinteisestä arvo-osuustilillä tehtävästä sijoitustoiminnasta. Verotuksen lykkääminen ja edut perintöverotuksessa ovat huomattavia sijoitussidonnaisten henkivakuutusten kilpailuetuja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella sijoitussidonnaisia henkivakuutuksia verotuksen, sekä sijoittajalle aiheutuvan hyödyn sekä riskien näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kotimaisten ja myös ulkomaisten yhtiöiden tarjoamien tuotteiden hyötyjä, haittoja ja verotusta sekä ennen kaikkea kannattavuutta yksityissijoittajan näkökulmasta.
Opinnäytetyön osana tuotettiin myös laskentataulukko, jonka avulla pystytään arvioimaan kyseisten instrumenttien kannattavuutta sijoittajan näkökulmasta. Laskentataulukkoa voivat hyödyntää aiheesta kiinnostuneet sijoittajat, ja työelämässä toimivat alan asiantuntijat.
Opinnäytetyössä havaittiin, että instrumenttien kannattavuuteen liittyy monta yksilöllistä osatekijää kuten esimerkiksi sijoitusaika, tuotto-odotus ja sopimuksen kulut. Potentiaalisen sijoittajan kannattaakin aina tutustua tarkasti instrumentteihin ja sijoittamisen lainalaisuuksiin,tai käyttää alan asiantuntijaa apunaan arvioidessaan kannattavuutta omassa yksilöllisessä tilanteessaan.