"MIKÄ AASI?" KOHTI KOMMUNIKAATION KEHITTÄMISSUUNNITELMAA : Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käynnistyminen Kihmulan palvelukodissa ohjaajien kokemana

Abstract

Vainikainen, Minna. ”Mikä Aasi?” Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käynnistyminen Kihmulan palvelukodissa ohjaajien kokemana. Kohti kommunikaation kehittämissuunnitelmaa. Diak Pieksämäki, syksy 2015, 91 s., 3 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ohjaajien kokemuksia puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien käytöstä ja niihin liittyvistä haasteista kehitysvammaisten palvelukodin arjessa. Toisena tavoitteena oli tehdä palvelukodille kommunikaation kehittämissuunnitelma. Tutkimus tehtiin Vaalijalan kuntayhtymän Kihmulan palvelukodissa Siilinjärvellä haastattelemalla ohjaajia.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tutkimuksesta nousseiden tulosten pohjalta tehtiin kommunikaation kehittämissuunnitelma.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina esiin nousivat jatkuvan perehdyttämisen tärkeys ja henkilökunnan osaaminen puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointimenetelmistä sekä kommunikoinnin apuvälineistä. Palvelukodin ohjaajien osaaminen edistää merkittävästi toiminnan alkuvaiheessa puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetel-mien käyttöä arjessa. Vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien käyttö vaikuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja osallisuuteen. Merkittävänä haasteena palvelukotiympäristössä kommunikoinnin tukemiselle koettiin ajankäyttö ja kaikkien ohjaajien sitoutuminen kommunikoinnin tukemiseen.

Vainikainen, Minna. ”Mikä Aasi?” Counsellors’ experiences of starting up augmentative and alternative communication methods in the Kihmula housing service centre. Towards a communication development plan. 91 pages, 3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2015. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of social services.

The aim of this thesis was to study the counsellors’ experiences of using Augmentative and Alternative Communication and the daily challenges related to them in the housing service centre for the disabled. Another objctive was to compile a communication development plan based on the study results. The study was made by interviewing counsellors in the Kihmula housing centre in Siilinjärvi, which is part of Vaalijala federation of municipalities.

The study was made as qualitative research. The study method used was the theme interview. The interviews were carried out individually. The interviews were recorded and transcribed and the transcribed interviews were analyzed by theming. A communication development plan was made on the basis of the results.

The main results of the study were the importance of continuous training and counsellors’ know-how of Augmentative and Alternative Communication and aids of communication. Counsellors’ professional skills promote significantly the daily use of Augmentative and Alternative Communication methods at the initial stage of operation. It affects the client's self-determination and inclusion. The biggest challenges in the housing service centre were time management and counsellors’ commitment to supporting communication.