Kohti laadukkaampaa perehdyttämistä : Tampereen kaupungin kotihoidon perehdyttämissuunnitelma

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tilaaja oli Tampereen kaupungin kotihoito. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli ajantasaistaa kotihoidossa käytössä oleva henkilökohtainen perehdyttämissuunnitelma. Työni tavoitteena oli parantaa perehdyttämisen laatua tekemällä suunnitelmasta toimiva kokonaisuus, josta olisi hyötyä esimiehille, työntekijöille ja perehtyjälle.

Perehdyttämisen on lakisääteinen velvoite ja sen merkitys tiedetään, mutta kustannussyistä se jää usein liian pinnalliseksi. Lähiesimiehellä on vastuu perehdyttämisen toteuttamisesta, seurannasta, valvonnasta ja kehittämisestä. Lähiesimiehen osallisuudella ja kiinnostuksella on merkittävä vaikutus perehdyttämisen onnistumiseen.

Perehdyttämisen tarkoituksena on siirtää oleellisiin työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin liittyvät tiedot, taidot ja osaaminen uudelle työntekijälle. Perehdyttäminen on suunniteltua toimintaa ja sitä tarvitaan jatkuvasti; tietojärjestelmät, koneet ja laitteet muuttuvat ja muutoksiin on perehdytettävä.

Hyvän perehdyttämisen suunnittelu ja toteutus on kaikkien etu ja vaivan arvoista. Suunnittelussa on huomioitava perehdytyksen eri osa-alueet, perehdyttäjät, perehdytystapa, perehdyttäjien kouluttaminen sekä arviointi- ja seurantakeskustelut. Suunnitelma on aina henkilökohtainen ja siinä huomioidaan perehtyjän osaaminen ja aikaisempi työkokemus. Hyvin suoritetun perehdyttämisen hyöty on kiistaton; koko työyhteisö ja asiakkaat kiittävät. Perehdyttämisellä on vaikutusta työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen sekä yrityskuvaan. Hyvän työyhteisön maine tunnetaan ja uusien työntekijöiden palkkaaminen helpottuu.

The home care unit of the municipality of Tampere commissioned this practice-based thesis. The main purpose was to update the personal orientation plan that was used in home care. Therefore, the aim work was to improve the quality of orientation by creating a functional plan that would be helpful for managers, mentors and mentees.

In general, it can be said that even if the benefits of orientation – a practice obligated by law – are widely recognized, the implementation of it is usually superficially done because of the cost related reasons. In addition, since the immediate manager of the mentee is responsible for putting the orientation plan into practice; following up on it; and; and developing it further, the mentor´s participation and interest has a tremendous influence on the success of orientation.

The purpose of orientation is to transfer relevant task related knowledge, and information about working environment and working circumstances to the new employee. Therefore, orientation can be seen as planned activity and it is constantly needed, since information technology, machines and equipment are constantly developing and that development requires mentoring.

The process of designing a good orientation plan can be as beneficial for all the parties involved, and it is therefore worth the effort. The following aspects have to be taken into account when it comes to drafting the orientation plan, the different phases of orientation, characteristics of a mentor, the way orientation will be performed, training of the mentors, evaluation and follow-up discussions. Moreover, the plan is always personal and it takes into account the knowledge and former working experience of each mentee. The benefits of successful orientation are obvious: the whole work community and clients feel grateful. In other words, orientation has a positive influence on the employees´ wellbeing, it helps the employees to cope with workload; and as a result of orientation the employer image improves. Therefore, the reputation of the work, community will be known and the process of obtaining new employees becomes easier.