Tietomallintamisen mahdollisuudet vähähiilisessä rakentamisessa ja käyttö Kymenlaakson alueella
Osola, Arttu (2015)
Osola, Arttu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121020279
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Kymenlaakson ammattikorkeakoululle, Kouvola Innovationin Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto -hankkeelle tehdyn BIM-selvityksen pohjalta. Työn tavoitteina oli tehdä state-of-the-art-selvitys tietomallintamisen tarjoamista mahdollisuuksista vähähiilisen rakentamisen näkökulmasta, siitä millä tasolla Kymenlaaksolaiset rakennusalan yritykset tietomalleja hyödyntävät nykypäivänä ja millä keinoin ne voisivat tietomallien hyödyntämisen aloittaa. Opinnäytetyö toimii päätöksenteon apuna tietomallintamisen käyttöönottoa suunnitteleville yrityksille.
Tietomallintaminen eli BIM (Building Information Modelling) tarjoaa rakennusalalle hyötyjä niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin ylläpitoonkin. Suurimmat hyödyt liittyvät tiedonhallinnan tehostumiseen, rakennushankkeen eri osapuolten välillä lisääntyneeseen yhteistyöhön sekä rakennuksesta tehtävien suunnitelmien tarkkuuteen ja virheettömyyteen. Kaikki yritykset eivät vielä tunnista näitä mahdollisuuksia, tai tiedä, miten niitä pääsisi hyödyntämään.
Tutkimusaineistoa on kerätty pääasiassa internetlähteistä ja kirjallisista lähteistä sekä Kymenlaakson alueen rakennusalan yrityksille lähetetyllä lomakehaastattelulla. Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitetään hyötyjä, joita tietomallintaminen on tuonut rakennusalalle, yritysten kokemuksia mallinnuksen parhaista puolista ja tämän hetken ongelmakohdista, sekä tietomallien mahdollisuuksia hiililaskelmien tekemisessä. Työssä esitellään myös muutamia esimerkkejä tietomallinnusohjelmistoista ja niiden ominaisuuksista. Opinnäytetyön loppuosassa määritellään toimenpiteitä, joita yrityksen on mahdollisesti tehtävä tietomallintamiseen siirtyessään. Määrittelyä konkretisoidaan esimerkkiyrityksellä, jona toimii olemassa oleva rakennusalan yritys, Elementit-E Oy.
Lomakehaastatteluun saatiin lopulta vain niukasti vastauksia ja niitä täydennettiinkin puhelimitse. Saatujen tulosten perusteella oli kuitenkin mahdollista suorittaa suuntaa antava arvio tietomallintamisen tämänhetkisestä tilasta. Useiden yritysten vastaukset tietomallinnuksen hyvistä ja huonoista puolista olivat hyvin yhteneviä, joten ne toimivat suhteellisen luotettavana lähteenä yleisimpien etujen ja ongelmien määrittelemisessä. Etuina pidettiin mm. suunnittelun tarkkuutta ja virheiden vähenemistä sekä määrätiedon parempaa hallintaa verrattuna perinteiseen suunnitteluun. Ongelmina mainittiin mm. ohjelmistojen hinta ja resurssien tarpeen suuruus käyttöönottovaiheessa.
Tietomallintaminen eli BIM (Building Information Modelling) tarjoaa rakennusalalle hyötyjä niin suunnitteluun, rakentamiseen kuin ylläpitoonkin. Suurimmat hyödyt liittyvät tiedonhallinnan tehostumiseen, rakennushankkeen eri osapuolten välillä lisääntyneeseen yhteistyöhön sekä rakennuksesta tehtävien suunnitelmien tarkkuuteen ja virheettömyyteen. Kaikki yritykset eivät vielä tunnista näitä mahdollisuuksia, tai tiedä, miten niitä pääsisi hyödyntämään.
Tutkimusaineistoa on kerätty pääasiassa internetlähteistä ja kirjallisista lähteistä sekä Kymenlaakson alueen rakennusalan yrityksille lähetetyllä lomakehaastattelulla. Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvitetään hyötyjä, joita tietomallintaminen on tuonut rakennusalalle, yritysten kokemuksia mallinnuksen parhaista puolista ja tämän hetken ongelmakohdista, sekä tietomallien mahdollisuuksia hiililaskelmien tekemisessä. Työssä esitellään myös muutamia esimerkkejä tietomallinnusohjelmistoista ja niiden ominaisuuksista. Opinnäytetyön loppuosassa määritellään toimenpiteitä, joita yrityksen on mahdollisesti tehtävä tietomallintamiseen siirtyessään. Määrittelyä konkretisoidaan esimerkkiyrityksellä, jona toimii olemassa oleva rakennusalan yritys, Elementit-E Oy.
Lomakehaastatteluun saatiin lopulta vain niukasti vastauksia ja niitä täydennettiinkin puhelimitse. Saatujen tulosten perusteella oli kuitenkin mahdollista suorittaa suuntaa antava arvio tietomallintamisen tämänhetkisestä tilasta. Useiden yritysten vastaukset tietomallinnuksen hyvistä ja huonoista puolista olivat hyvin yhteneviä, joten ne toimivat suhteellisen luotettavana lähteenä yleisimpien etujen ja ongelmien määrittelemisessä. Etuina pidettiin mm. suunnittelun tarkkuutta ja virheiden vähenemistä sekä määrätiedon parempaa hallintaa verrattuna perinteiseen suunnitteluun. Ongelmina mainittiin mm. ohjelmistojen hinta ja resurssien tarpeen suuruus käyttöönottovaiheessa.