Kuntalaistiedottamisen nykytila ja kehittämiskohteet - tiedottaminen ja palvelunohjaus

Abstract

Kuntien tiedottaminen hajautuu ja siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tiedottamista ei ole vastuutettu eikä pienissä kunnissa ole laadittu tiedotusstrategiaa. Millaista tietoa kuntalaiset tarvitsevat? Miten palvelunohjaus toimii kunnis-sa, joissa sitä hoitaa maakunta-kuntayhtymä tai yksityinen terveydenhoito-organisaatio? Tässä opinnäytetyössä on seurattu kolmen Kainuun kunnan (Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo) ja yhden Lapin kunnan (Enontekiö) tiedottamista kolmen kuukauden ajan 7-9/2015. Kuntien tiedottamista on seurattu mediaseurannalla (sisältöanalyysi). Lisäksi on tehty kuntalaiskysely lukutottumuksista ja tiedottamisen tarpeista sekä vanhusten fokus-ryhmäkeskustelu ja asiantuntijahaastatteluja. Kunnat valittiin Kainuusta sillä perusteella, että Puolanka on kotikun-tani, Ristijärvellä on paljon vanhuksia, kun taas Sotkamo on kehittyvä kunta lähellä Kajaania. Enontekiö toimi ver-tailukohtana. Kaikkia kuntia yhdistää se, että ne ovat pieniä kuntia, joissa tiedottaminen on hajallaan. Opinnäytetyön tuloksena on laadittu kuntalaisviestinnän kehittämisrunko, joka ohjeistaa kuntien viestinnän suun-nittelua ja toteutusta erityisesti ikäihmisten näkökulmasta. Lisäksi on selvitetty kuntalaisten toiveita siitä millaista tietoa he haluavat saada paikallislehdestä, maakuntalehdestä ja kuntien verkkosivuilta. Kuntalaiset antoivat myös kommentteja siitä mistä kunnan maine rakentuu ja mitkä ovat kunnan tärkeimmät tiedottamistehtävät.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi erilaisia viestintämuotoja, joita kunnan käyttävät, kuntastrategioita, kuntakuvaa, palveluohjausta, viestinnän kehittämistä, työkaluja ja viestinnän mittaamista. Opinnäytetyö eteni aika-taulun mukaisesti ja kyselyyn saatiin 22 vastausta usealta eri paikkakunnalta eri-ikäisiltä kuntalaisilta. Selvitettäessä kuntien palvelunohjausta asiantuntijahaastattelun avulla, kävi ilmi, että kuntalaiset toivovat, että heidän asioitaan lähtee viemään eteenpäin ensimmäinen henkilö, jolle asiasta on kerrottu. Vanhusten osalta ongelmaksi nousi tieto-koneen käyttötaidon puute ja jopa näkökyvyn heikkeneminen niin, että sanomalehden luku käy mahdottomaksi.

Tutkimustulosten perusteella kuntalaiset odottavat kunnilta enemmän ajantasaista tietoa ja osallistumismahdolli-suutta kunnan päätöksentekoon. Paikallislehdissä kuntien päätökset tulisi julkaista tiivistetysti ja viipymättä. Kuntien kotisivujen tulisi olla selkeitä, hyvin kategorisoituja ja säännöllisesti päivitettyjä.

Dissemination of information in municipalities is getting more and more decentralized and net-based. No one particular person is responsible for providing information and there is no information strategy in small munici-palities. What kind information do inhabitants need? How about information concerning health care services, if there is the federation of municipalities or private sector health clinics taking care of them. In this thesis three Kainuu municipalities (Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo) and one Lapland municipality (Enontekiö) have been studied regarding their information services during three months 7-9/2015 by means of media follow-up (contents-analysis). In addition, there was a survey for the inhabitants about their reading habits and information needs, as well as a focus group discussion with senior citizens and expert interviews. The selection of municipalities was made based on the following factors: Puolanka is my home-municipality, Ristijärvi is a senior citizen municipality and Sotkamo is a growing municipality near Kajaani. Enontekiö was chosen as a benchmark. As the outcome of the thesis a model was drawn up for municipalities to organize their information services, as well as to give guidelines how to implement them. In addition, the thesis gives an insight into what kind of information the inhabitants like to read from the local newspaper, regional newspaper or website. The inhabitants could also give comments on the municipality reputation and on what the main tasks of municipal information services are. The theoretical part deals with different information models, municipality strategies, municipality concept, service in health care, information development, tools and information measurement. The thesis was completed on schedule. There were 22 responses from different municipalities and different-aged peo-ple, so the rate can be regarded as good. The problem with older people was the lack of computer skills and even declining eyesight resulting in the difficulty to read.