Kehyksen voima. : Kehyksen proaktiivisuus johdonmukaisen kehityspolitiikan näkökulmasta, case Post-2015 Agenda

Abstract

Opinnäytetyö on tilaustyö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistykselle Kehys ry:lle. Kehys on kattojärjestö 39:lle eri kehitysyhteistyöjärjestölle Suomessa. Kehyksen toimintaympäristö on EU ja Suomi EU:n osana. Kehys tarkastelee myös miten EU toimii globaaleissa prosesseissa.

Työn tavoitteena oli kehittää ja jäsentää Kehyksen vaikuttamistyötä. Tarkastelussa keskitytään erityisesti vaikuttamistyön proaktiivisuuteen. Työ pohjaa aikaisemmalle kehittämisprojektille 'Kehystä verkosto!', jossa käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja sekä kvantitatiivisia kyselyitä. Kyselyihin vastasi 20 Kehyksen 39 jäsenjärjestöstä.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät olivat kvalitatiivinen asiantuntijahaastattelu, APF-vaikuttamistyön mallin (Advocacy Planning Framework) esittely ja sen vertaaminen Kehykseen projektin aikana kasvaneen tietoperustan, vuoden 2014 Toimintakertomuksen ja vuoden 2016 Toimintasuunnitelmaluonnoksen perusteella. Työssä hyödynnetään myös aiempia tuloksia Kehykseen tehdystä kehittämisprojektista vaikuttamistyön osalta.

Työtä voidaan hyödyntää kehitettäessä Kehyksen vaikuttamistyötä, tehdessä arviota sen vaikuttavuudesta sekä näkökulmana suomalaisten järjestöjen vaikutukseen Post-2015 -prosessissa. Järjestöalan näkökulmasta työ jäsentää kattojärjestön merkitystä yksittäiselle järjestölle ja tähdentää yksittäisen järjestön vaikutusmahdollisuuksia EU:n ajankohtaisissa projekteissa – erityisesti kun ulkoasiainministeriö suosii yhä enenevässä määrin monen järjestöjen yhteisiä kehitysyhteistyöhankkeita. Työn kautta voi nähdä yhden vaikuttamistyön teorian soveltamisen käytäntöön.

Tutkimuksessa kävi ilmi käyttäen International Center for Policy Advocacy (ICPA) Advocacy Planning Frameworkia, että Kehyksellä on seuraavia menestystekijöitä: laajat verkostot ja niiden kautta tietoa ajankohtaisista prosesseista sekä vaikuttamisikkunasta ja sen kestosta. Vaikuttamisikkunalla tarkoitetaan optimaalista ajankohtaa, jolloin on mahdollista saada tavoitteitaan mukaan poliittiseen päätöksentekoprosessiin ja jopa läpi. Laajat verkostot ilmenevät myös merkittävinä taustayhteisöinä, erityisinä vaikuttamismahdollisuuksina sekä Euroopan laajuisena yhteistyönä. Lisäksi Kehyksen vaikuttamistyön tavoitteen viestijä, eli Kehyksen kasvot, ovat laajasti tunnetut asiantuntijapiireissä.

Kehittämisenkohteitakin löytyi: resursseihin suhteutettuna Kehyksen vaikuttamistyön tavoitteet ovat kovin laajat ja fokusta voisi kaivata. Yksinään järjestön on vaikea toteuttaa kaikkia, ellei se kattojärjes-tönä lähde koordinoimaan ja verkottamaan järjestöjä teemojen ympärille entistä enemmän, mikä on Kehykselle mahdollisuus kehittyä kattojärjestönä. Proaktiivisuuden suhteen tämä antaisi enemmän aikaa kullekin teemalle. Lisäksi vaikuttamistyön tavoitteita voisi sanallistaa enemmän ja konkreettisemmalle tasolle eli siirtyä pois jargonin käytöstä. Tässäkin on tosin edistytty verraten kehittämisprojektin aikaisiin empiirisiin havaintoihin. Viimeisenä kehittämisen kohteena on tehdä seurantavälineiden käytöstä järjestössä systemaattisempaa ja jopa yhdistellä niitä yksinkertaisemmaksi kokonaisuudeksi. Toisaalta, tämä liittyy vuonna 2014 hyväksyttyyn strategiaan vuosille 2015-2018, sillä strategian jalkautus on vielä kesken.

This thesis was ordered from Kehys - The Finnish NGDO Platform to the EU, which is an umbrella organisation for non-governmental development organizations in Finland. Kehys works as an advocator in policy level in EU and in Finland as part of the EU. It also fallows global processes from EU’s perspective.

The aim of the thesis was to develop and structure Kehys’s advocacy concerning its proactive approach. The basis of this thesis lies in the development project ”Kehystä verkosto!” that was executed in the spring of the 2015. Half structured interviews and quantitative surveys were used in the project. Total of 20 of 39 member organizations of Kehys answered the survey.

In the thesis methods of the research were qualitative interview of experts, presenting the Advocacy Policy Framework tool and comparing it to Kehys. Also empirical knowledge gained during the development project, Kehys’s 2014 Action Report and its’ Draft for Future Action 2016 was taken into account. Also the previous results of the surveys from the development project were used in the thesis.

This thesis could be used when developing the advocacy work of Kehys and making an estimation of its’ influence. In professional perspective in the organization field this work structures the possibilities of an organization to influence and affect all the way to EU processes through an umbrella organization. This is important since the Ministry of Foreign Affairs in Finland is increasingly favouring projects which are executed in collaboration with other organizations.

As a result of the research the following success factors of the Kehys’s advocacy work were: wide networks, knowledge of the current processes and trough them the knowledge of when to advocate. By when to advocate is meant the optimal timing of when an organization’s agenda can be pushed through to decision making process. Kehys’s wide networks contain powerful allies and in addition the messenger of Kehys’s agenda is widely known in the expert networks.

There were found places of improvement as well. For example the focus of the organization’s advocacy work is wide and it could be made more specific. By itself it is not even possible to push all those advocacy goals through. Though as an umbrella organization it has possibility and opportunity to net-work its members and coordinate agendas around the important themes. If the focus would be more narrow, it would give more time to concentrate on each agenda and increase its proactive approach.

Other places for improvement were to shift the language away from political jargon and so bring the goals of the advocacy to more concrete level. Though, the organization has improved since the last spring according to empirical notions done during the development project. Lastly, it would benefit Kehys very much to use the tools for evaluation it has in a more systematic way or combine them. Though, the process to root the new strategy for the years 2015-2018 is still in process and after the process the situation might be much clearer.