Konserttisaleista kaupunkiaktivismiin : Osallisuuden suuntia kunnallisten kulttuurituottajien työssä

Abstract

Opinnäytetyössä ennakoitiin kunnallisten kulttuuritalojen roolia sekä tuottajien osaamistarpeita erityisesti kaupungeissa lisääntyneen osallisuuden ja osallistamisen merkityksien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa alan koulutuksen proaktiiviseen kehittämiseen. Työn tilaaja oli Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö antoi myös välineitä kunnille kulttuuritoiminnan kehittämiseen.

Työn empiirinen aineisto kerättiin Metropolia ammattikorkeakoulun järjestämästä pääkaupunkiseudun kulttuurituottajien täydennyskoulutuksesta. Menetelminä käytettiin kyselyitä, avointa keskustelua sekä ryhmätyöskentelyä. Lisäksi toteutettiin dokumenttianalyysit pääkaupunkiseudun kulttuuritalojen ohjelmistokalentereista sekä sosiaalisen median käytöstä sekä haastateltiin yhden kaupungin osallisuustyöntekijöitä. Kerättyä materiaalia verrattiin viitekehykseen, joka koostuu osallisuuden, yhteisöllisyyden, kaupunkiympäristöjen ja kulttuuripolitiikan tietoperustasta.

Työ osoittaa, että sekä kuntademokraattisessa että kulttuuripoliittisessa kehityksessä korostuvat asukkaiden ja yleisöjen osallisuus sekä laaja kulttuurin käsite, jossa kulttuurilla on keskeinen rooli kuntien paikallisen hyvinvoinnin, imagon ja taloudellisten hyötyjen tuottajana eri sektoreiden rajapinnoilla. Yhteisöllisen osallistumisen kasvutrendi näyttäytyy myös kaupunkiympäristöjä elävöittävänä asukkaiden omaehtoisena kaupunkiaktivismina. Kulttuuritalot sijoittuvat kaikkien edellä mainittujen muutosten objektiksi. Opinnäytetyössä selvitettiin muutosten merkitystä ja vaikutusta kulttuuritalojen toimintaan sekä ennakoitiin vaikutuksia kulttuurituottajien työnkuviin kulttuuritaloissa.

Tuloksena havaittiin, että ympäristön muutoksesta huolimatta, kulttuuritalojen toiminta perustuu kuitenkin pääosin traditionaaliseen esitystoiminnan tuottamiseen. Tarve muutokselle osallistavampaan suuntaan tiedostetaan, mutta kunnallisella kentällä keinoja sen toteuttamiseen ei ole riittävästi. Haasteita osallisuudelle ja osallistamiselle aiheuttaa se, että niihin liittyvien strategisten päämäärien ja todellisen toiminnan välillä sijaitsee vielä kuilu, jota voidaan sillata koulutuksella ja kuntapäättäjien tiedon lisäämisellä.

Osallistamisosaaminen sijoittuu ennakoinnin mukaan yhtäältä sellaisiin osallistamisen tapoihin, jossa yleisön aktiivinen osallistuminen tapahtuu valmiiksi tuotetun rakenteen sisällä, esimerkiksi työpajoissa tai yleisötyössä. Toisaalta se sijoittuu osallistamisen tapoihin, jotka määrittyvät opinnäytetyössä esitetyn fasilitoivan verkostokuriirin rooliin. Siinä keskeistä on yleisön subjektius tuotantoprosessin kaikissa rooleissa ja vaiheissa. Tuottajan osaamiseen määrittyvät eri verkostojen omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen, jakamistalous, joukkoistaminen ja yhteisöjen managerointi niin fyysisissä kuin verkkoympäristöissäkin kulttuurituotteiden synnyttämiseksi. Kulttuuritalo on lähiöiden aktiivista toimintaa synnyttävä ja ylläpitävä subjekti. Sen operationaalisen toiminnan keskiöön sijoittuu kulttuurituottajan työ. Kunnallisten kulttuurituottajien kouluttamisessa tulisi jatkossa kiinnittää osallistamisosaamisen lisäksi huomiota myös ammatillisen identiteetin synnyttämiseen, tukemiseen ja muutosvalmiuteen yksilöllisestä tuottajapositiosta käsin.

This Master ́s Thesis anticipates the needed know-how of cultural producers in municipal culture halls. The Master ́s Thesis was commissioned by Metropolia University of Applied Sciences. The aim was to develop higher education in the field of cultural management proactively with the help of the results of this Master ́s Thesis.

The used methods were document analyses of the programs and social media of the culture halls in the Helsinki Metropolitan Area. The data were also gathered by means of questionnaires, interviews and groupwork, involving city employees and cultural producers of the cities. The findings were compared with the knowledge base, which consists of the ethos of participation and communality and also knowledge on the changes in the city environment and cultural policy.

The Master ́s Thesis found similar rhetoric of participation significant in both city environments and cultural policy. Thus, both changes should influence halls of culture. However, the programs of the culture halls are mainly based on traditional producing model, which determines the audience as an end-user of the process, instead of being an active part of it. Although the active role of the audience cultural events seems to be on the rise, still more ideas and knowledge on how to further this development is required.

As a conclusion, this Master ́s Thesis proposes that the cultural producers in culture halls increase their knowledge of participation on different levels. The First one is the participation which is limited to the role of the audience, meaning for example workshops, audience work or community art. The Second one is the participation as part of the whole producing process. It results in a change in the role of the audience.In that case, cultural producers are facilitators in urban communities. The needed know-how of producers settles down in the areas of sharing economy, crowdsourcing and community management both in network and live environments. Thus, the focus on developing education should be on these two ways of producing. In addition, attention should be paid to increasing the knowledge of municipal decision-makers and managers to help further this development. As a result, the ethos of participation, which is mentioned in the strategies of the cities, is enabled and instilled in culture halls.