Päiväkodin kasvattajien leikinohjaustaitojen kehittäminen reflektoinnin avulla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa leikin ohjaustaitojen kehittämisprosessi yhdessä liperiläisessä päiväkodissa. Prosessin tavoitteena oli kehittää päiväkodin kasvattajien reflektiivistä työotetta ja lisätä heidän tietoisuuttaan leikin ohjauksen pedagogisesta merkityksestä.

Opinnäytetyöni on toiminnallinen opinnäytetyö. Päiväkodissa toteutetut konkreettiset prosessin vaiheet olivat kasvattajien täyttämä ennakkotehtävä, sitä seuraava kirjallinen reflektointijakso sekä lopuksi tiimeissä käydyt loppukeskustelut. Kirjallisissa tehtävissä kasvattajat pohtivat omia näkemyksiään lapsen osallisuudesta ja kuulemisesta, leikin ohjauksesta, reflektoinnista sekä reflektiivisestä työotteesta.

Prosessiin osallistui yhteensä kolmen sisarusryhmän yhdeksän kasvattajaa. Ennakko-tehtävään ja reflektiopäiväkirjoihin kirjattujen vastauksien mukaan teemat olivat kasvattajille ennestään tuttuja aiheita. Kaikilla päiväkodin kasvattajilla oli hyvä teoreettinen tietämys lapsen osallisuudesta, leikin ohjauksesta sekä reflektoinnista osana kasvattajan työtä. Reflektoinnin koettiin lisääntyneen prosessin aikana.

Loppukeskusteluissa tiimit sopivat omalle ryhmälleen sopivista jatkotoimista kehittymisen jatkumiseksi. Tiimeissä kasvattajat kirjasivat oman tiimin toiminnalle kehittämistavoitteen toimintasuunnitelmaksi tai tiimisopimukseksi toiminnan kehittämiseksi ja hyvien käytäntöjen ylläpitämiseksi.

The purpose of this thesis was to carry out a play guidance skills developing process for a day care centre’s educators. The day care centre is located in the municipality of Liperi. The aim for this process was to develop day care educators’ reflective approach to work and increase their pedagogic awareness of the meaning of play guidance in their daily work.

This thesis was carried out functionally. The functional part was a play guidance process which included a preliminary assignment and a reflection period. At the end of this process was discussion about the influence of the process on workers and follow-up measures. In the literal assignments workers reflected about hearing the child, child’s participation, play guidance, reflection and reflective approach to work.

Nine educators participated in the process from three different sibling groups. According to the results the educators have a good theoretical knowledge of hearing the child, child’s participation, play guidance, reflection and reflective approach to work. Educators felt that reflective approach to work increased during the process.

In the finishing discussions every sibling group’s educators decided on follow-up measures for continuing the developing process.