Valuuttaa vaatetusalalle! : mahdollisuutena yhteistoiminnallisuus
Hasunen, Heidi (2015)
Hasunen, Heidi
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122321643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015122321643
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyössä tarkastellaan suomalaista muoti- ja vaatetusalaa. Huoli alan yleisestä arvostuksesta, työpaikoista ja tulevaisuudesta toimii keskeisenä teemana analyysille ja yhteistoiminnallisille käytännön kokeiluille.
Muoti- ja vaatetusalan kompleksisuus ja moniulotteisuus haastavat kartoittamaan alaa ja sen ongelmia useammasta eri näkökulmasta. Huomion kohteena ovat mm. pukeutumiseen vaikuttavat kulttuurisidonnaiset tekijät, alan sirpaleisuus ja organisaatiokulttuuri. Alan ristiriitaisuutta lisää vaateteollisuuden ympäristölle aiheuttamat ongelmat niin valmistuksessa, logistiikassa kuin kierrätyksessäkin.
Haasteita alan kannattavuudelle asettavat Suomen kapeat markkinat ja paineet kansainvälistymiselle. Lisäksi jalostusarvon kasvaminen eli arvonlisäys on jäänyt matalaksi. Käytännössä suomalaiset myyvät vaatteita halvalla, ja keräämättä jäänyt kate kertautuu alan alhaisissa palkoissa ja arvostuksessa, puuttuvissa työpaikoissa, matalissa investoinneissa ja vaikeasti saatavassa rahoituksessa. Vertailukohteina toimivat kokoluokiltaan Suomea vastaavat Ruotsi ja Tanska, jotka osaavat taidokkaan konseptirakentamisen ja jalostusarvon keräämisen vaatealalla.
Ratkaisua suomalaisen vaatetusalan tulevaisuuteen etsitään kansainvälisistä esimerkeistä, yhteistoiminnallisuudesta, monialaisuudesta, teknologiasta, globalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä. Ala kaipaa kipeästi uutta valuuttaa, niin kannattavan liiketoiminnan, rahoituksen ja pääoman kuin luovuuden, innovaatioiden, vahvan koulutuksen ja ammattitaidon muodossa. Muutos on mahdollisuus ja kilpailuetu, johon tulisi suhtautua avoimesti ja reagoida nopeasti. Huominen muotoillaan tänään.
Yhteissuunnittelun mahdollisuuksia ratkaista alan toimintatapoihin liittyviä ongelmia ja tulevaisuushaasteita kokeiltiin käytännössä kolmessa erillisessä työpajassa. Työpajojen avulla pyrittiin konkretisoimaan yhteistoiminnallisuus, sekä sitouttamaan erilaisia sidosryhmiä.
Opinnäytetyössä tarkastellaan suomalaista muoti- ja vaatetusalaa. Huoli alan yleisestä arvostuksesta, työpaikoista ja tulevaisuudesta toimii keskeisenä teemana analyysille ja yhteistoiminnallisille käytännön kokeiluille.
Muoti- ja vaatetusalan kompleksisuus ja moniulotteisuus haastavat kartoittamaan alaa ja sen ongelmia useammasta eri näkökulmasta. Huomion kohteena ovat mm. pukeutumiseen vaikuttavat kulttuurisidonnaiset tekijät, alan sirpaleisuus ja organisaatiokulttuuri. Alan ristiriitaisuutta lisää vaateteollisuuden ympäristölle aiheuttamat ongelmat niin valmistuksessa, logistiikassa kuin kierrätyksessäkin.
Haasteita alan kannattavuudelle asettavat Suomen kapeat markkinat ja paineet kansainvälistymiselle. Lisäksi jalostusarvon kasvaminen eli arvonlisäys on jäänyt matalaksi. Käytännössä suomalaiset myyvät vaatteita halvalla, ja keräämättä jäänyt kate kertautuu alan alhaisissa palkoissa ja arvostuksessa, puuttuvissa työpaikoissa, matalissa investoinneissa ja vaikeasti saatavassa rahoituksessa. Vertailukohteina toimivat kokoluokiltaan Suomea vastaavat Ruotsi ja Tanska, jotka osaavat taidokkaan konseptirakentamisen ja jalostusarvon keräämisen vaatealalla.
Ratkaisua suomalaisen vaatetusalan tulevaisuuteen etsitään kansainvälisistä esimerkeistä, yhteistoiminnallisuudesta, monialaisuudesta, teknologiasta, globalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä. Ala kaipaa kipeästi uutta valuuttaa, niin kannattavan liiketoiminnan, rahoituksen ja pääoman kuin luovuuden, innovaatioiden, vahvan koulutuksen ja ammattitaidon muodossa. Muutos on mahdollisuus ja kilpailuetu, johon tulisi suhtautua avoimesti ja reagoida nopeasti. Huominen muotoillaan tänään.
Yhteissuunnittelun mahdollisuuksia ratkaista alan toimintatapoihin liittyviä ongelmia ja tulevaisuushaasteita kokeiltiin käytännössä kolmessa erillisessä työpajassa. Työpajojen avulla pyrittiin konkretisoimaan yhteistoiminnallisuus, sekä sitouttamaan erilaisia sidosryhmiä.
