Valuuttaa vaatetusalalle! : mahdollisuutena yhteistoiminnallisuus

Abstract

TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyössä tarkastellaan suomalaista muoti- ja vaatetusalaa. Huoli alan yleisestä arvostuksesta, työpaikoista ja tulevaisuudesta toimii keskeisenä teemana analyysille ja yhteistoiminnallisille käytännön kokeiluille.

Muoti- ja vaatetusalan kompleksisuus ja moniulotteisuus haastavat kartoittamaan alaa ja sen ongelmia useammasta eri näkökulmasta. Huomion kohteena ovat mm. pukeutumiseen vaikuttavat kulttuurisidonnaiset tekijät, alan sirpaleisuus ja organisaatiokulttuuri. Alan ristiriitaisuutta lisää vaateteollisuuden ympäristölle aiheuttamat ongelmat niin valmistuksessa, logistiikassa kuin kierrätyksessäkin.

Haasteita alan kannattavuudelle asettavat Suomen kapeat markkinat ja paineet kansainvälistymiselle. Lisäksi jalostusarvon kasvaminen eli arvonlisäys on jäänyt matalaksi. Käytännössä suomalaiset myyvät vaatteita halvalla, ja keräämättä jäänyt kate kertautuu alan alhaisissa palkoissa ja arvostuksessa, puuttuvissa työpaikoissa, matalissa investoinneissa ja vaikeasti saatavassa rahoituksessa. Vertailukohteina toimivat kokoluokiltaan Suomea vastaavat Ruotsi ja Tanska, jotka osaavat taidokkaan konseptirakentamisen ja jalostusarvon keräämisen vaatealalla.

Ratkaisua suomalaisen vaatetusalan tulevaisuuteen etsitään kansainvälisistä esimerkeistä, yhteistoiminnallisuudesta, monialaisuudesta, teknologiasta, globalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä. Ala kaipaa kipeästi uutta valuuttaa, niin kannattavan liiketoiminnan, rahoituksen ja pääoman kuin luovuuden, innovaatioiden, vahvan koulutuksen ja ammattitaidon muodossa. Muutos on mahdollisuus ja kilpailuetu, johon tulisi suhtautua avoimesti ja reagoida nopeasti. Huominen muotoillaan tänään.

Yhteissuunnittelun mahdollisuuksia ratkaista alan toimintatapoihin liittyviä ongelmia ja tulevaisuushaasteita kokeiltiin käytännössä kolmessa erillisessä työpajassa. Työpajojen avulla pyrittiin konkretisoimaan yhteistoiminnallisuus, sekä sitouttamaan erilaisia sidosryhmiä.

ABSTRACT This thesis analyses the current state and future trends of the fashion and clothing industry in Finland. The overlying theme for the dissertation is concern for the general lack of appreciation of the industry, decline in number of jobs and future development trends. These themes were used as a basis for the analysis and practical experiment on cooperative learning.

The complexity of the fashion and clothing industry has lent itself to explore the subject from multiple different perspectives. The thesis investigates cultural influences, diversity and organizational culture within the industry. The controversial challenges include environmental awareness, logistic issues and recycling.

One of the major challenges within the fashion industry in Finland is limited profitability due to the small domestic market, which increases pressure for international expansion. Furthermore the objective for adding value has remained lower than expected. As a concrete example for diminishing industry appreciation is increasing sales of cheap clothes, which reflects directly on the profit margin and thus lower salaries. The consequence for this is difficulties in securing funding, low level of investment and reduction in number of jobs.

As part of the analysis, the Finnish fashion and clothing industry is compared to similar size foreign markets such as Sweden and Denmark. These countries were chosen, because they have a track record in skilful concept planning and adding value.

The solutions for the future development of the Finnish fashion and clothes industry is found in global success stories, the importance of diversification, use of technological innovations, globalization and sustainable development. It was concluded that the industry needs international investment, business development and innovation. This should be supported by investment in education and professional development. The proposed changes should be seen as an opportunity and a competitive advantage, which should be embraced and acted upon with the principle of: "tomorrow is made today".

After research into the current literature and current trends in the fashion industry, a practical exercise was set up. This took the form of three workshops. Furthermore the aim of the workshops was to increase cooperative involvement and find possible strategies for future challenges.