Rakentamisen aikaiset vesistövaikutukset : rakennusvesistä aiheutuva kuormitus ja sen hallinnan suunnittelu

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaista kuormitusta rakennustyömailta pintavaluntana johtuvat valumavedet eli rakennusvedet aiheuttavat vastaanottaville vesistöille ja mitkä tekijät vaikuttavat kuormituksen määrään ja laatuun. Yleisesti hulevesien hallinnassa keskitytään torjumaan niiden haitallisia vaikutuksia jo olemassa olevilla asuin-, teollisuus- tai kaupunkialueilla. Rakennustöiden aikaista kuormitusta ei nykyisellään huomioida riittävästi. Kuormitus on kuitenkin merkittävää ja sen vaikutukset vastaanottaviin vesistöihin voivat olla pitkäaikaisia. Rakennustyömaiden vaikutukset rakennusvesien laatuun ovat moninaisia. Koska monet haitta-aineet siirtyvät vesistöissä sitoutuneina kiintoainekseen, pidetään kiintoaineksen määrää tärkeimpänä parametrina. Tässä työssä rakennusvesien laatua tarkastellaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen osalta. Rakennusvesien hallinnan suunnittelussa huomioon tulee ottaa alueen koko ja luonne sekä mahdolliset valuntavesien aiheuttamat riskit. Ensisijaisesti paras ratkaisu on pyrkiä estämään välittömän pintavalunnan syntyä huomioimalla vettä läpäisemättömien pintojen sekä kasvillisuuden määrä. Päämääränä tulisi olla maaperän eroosion estäminen, ja että liikkeelle lähtenyt kiintoaines pysäytetään ennen sen päätymistä vesistöön. Opinnäytetyössä esimerkkikohteena toimineen Kaarinan Rauhalinnan rakennustyömaalla vedenlaadun ja virtaamien seurantaa suoritettiin Rauhalinnanojassa jatkuvatoimisilla vedenlaadunmittalaitteilla sekä vesinäytteenotolla vertailujaksolla 14.11.2014–27.10.2015. Kokonaisfosforikuormitus Rauhalinnanojan valuma-alueelta oli noin 40 kg/a ja kiintoainekuormitus hieman alle 30 000 kg/a. Verrattaessa Rauhalinnanojassa esiintyneitä rakennustöiden aikaisia kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuuksia valmiilta pientaloalueelta saatuihin tuloksiin oli ero lähes kymmenkertainen.

The purpose of the thesis is to find out the effects caused by construction water on receiving watershed. In general stormwater management is focused on preventing harmful effects in already built areas. In most cases the impacts caused by construction activities are not taken into consideration. However, the amount of loading can be significant and it may have long term effects on receiving waters. The impacts from construction activities into the construction water are diverse. Many pollutants are attached to suspended solids and therefore the amount of total suspended solids is considered as the primary parameter. In this thesis the monitoring of construction water quality is based on the load from nutrients and total suspended solids. When developing construction water management plan, the size and characters of the area and potential risks caused by construction site runoff must be taken into consideration. Primary solution is to minimize direct runoff by maintaining pervious surfaces and vegetation in the area. It is essential to prevent soil erosion and to catch eroded particles before receiving watershed. The study area is located in Rauhalinna, Kaarina. Study period for water quality and runoff monitoring was 14.11.2014–27.10.2015. The monitoring was implemented by continuous monitoring solutions and grab samples. Annual export rates for total phosphorus from the catchment area was 40 kg/a and almost 30 000 kg/a for total suspended solids. The concentrations for total phosphorus and for total suspended solids in Rauhalinnanoja is nearly ten times higher than the concentrations observed from low-density residential area.