Matalasti koulutettujen naisten elintavat verrattuina korkeasti koulutettujen naisten elintapoihin

Abstract

Työn tarkoituksena on kartoittaa sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten elintapoja ja verrata näitä korkeasti koulutettujen työikäisten naisten elintapoihin. Opinnäytetyössä vastataan kysymykseen: Millaisia elintapoja on alhaisen koulutusasteen omaavilla Suomessa asuvilla työikäisillä 25-64 -vuotiailla naisilla verrattuina korkeasti koulutettuihin?

On viitteitä, että korkeampi koulutus korreloi terveempiä elintapoja. Matala koulutustaso on yleensä yhteydessä matalaan palkkaan ja matalapalkkaisia naisia on kaksi ja puolikertaa enemmän kuin miehiä. Jos matalapalkkaisuus on vahvasti yhteydessä epäedullisiin elintapoihin, ongelma on kansantaloudellisesti merkittävä, koska kansantaudit vaikuttavat kuolleisuuteen ja työkykyyn. Suomen kansantaudit kuten sydän- ja verisuonisairaudet ovat osin ennalta ehkäistävissä elintavoilla. Työikäisten kuolemista kansantauti on syynä noin puolessa tapauksista.

Opinnäytetyö on osa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) Voimaa naisissa 2015 -hanketta, jossa Metropolia ammattikorkeakoulu on mukana. Hankkeen tavoitteena on ma-talapalkkaisten naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen kehittämällä ja ottamalla käyttöön terveyden edistämismenetelmiä. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aiheesta rajattiin pois lapset, yli 64-vuotiaat ja raskaana olevat.

Erot sosioekonomisen aseman mukaan ovat selkeitä. Alimmassa koulutusryhmässä on eniten tupakoivia, ylipainoisia ja vähiten suositusten mukaisia ruokailutottumuksia seuraavia. Liikunnan harrastamisessa ei ole merkittäviä eroja eri koulutusryhmien välillä. Ylimmässä koulutusryhmässä kulutetaan eniten alkoholia mutta alempi koulutusluokka on li-sännyt alkoholin käyttöä merkittävästi.

Näihin haitallisiin elintapoihin puuttumalla voitaisiin edistää sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten terveyttä ja työkyvyn säilymistä mahdollisimman pitkään. Varsinkin, kun eläkeikää ollaan nostamassa. Sosioekonomisesti korkeammalla olevilla naisilla on korkean koulutuksen myötä mahdollisesti enemmän työkaluja ja voimavaroja terveellisten elintapojen ylläpitoon ja sitä kautta parempi työkyky.

The Purpose of our study was to examine ways of living of working women with low economic status and to compare theirs ways of living to working women with high economic status. Study question was: What kind of ways of living working women aged 25-64 years old with low economic status have compared to those women with high economic status in Finland.

Aim of our study was to get to know what kind of harmful ways of living working women have in Finland as this could be useful information that can be used in different kind of health promoting projects.

Our study was executed as literature review. To analyze the data we use methods of content analysis. We searched material for our study using reliable Finnish databases and we selected seven Finnish surveys to further analysis.

Results of these seven surveys were quite similar. The results showed that differences between these two socio-economic groups are still significant. The results showed that working women with low economic status smoked more, their eating habits were less healthy and obesity was more common among the working women with low economic status. They also exercised less than working women with high economic status but the differences were not significant. But then working women with higher economic status consumed more alcohol which was interesting.

The results lead to the conclusion that the health disparities between socioeconomic groups are considerable challenge for a Finnish society.