Matalasti koulutettujen naisten elintavat verrattuina korkeasti koulutettujen naisten elintapoihin
Heltimoinen, Hanna; Holster, Sini; Kyllönen, Sylvia (2015)
Heltimoinen, Hanna
Holster, Sini
Kyllönen, Sylvia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602232544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201602232544
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on kartoittaa sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten elintapoja ja verrata näitä korkeasti koulutettujen työikäisten naisten elintapoihin. Opinnäytetyössä vastataan kysymykseen: Millaisia elintapoja on alhaisen koulutusasteen omaavilla Suomessa asuvilla työikäisillä 25-64 -vuotiailla naisilla verrattuina korkeasti koulutettuihin?
On viitteitä, että korkeampi koulutus korreloi terveempiä elintapoja. Matala koulutustaso on yleensä yhteydessä matalaan palkkaan ja matalapalkkaisia naisia on kaksi ja puolikertaa enemmän kuin miehiä. Jos matalapalkkaisuus on vahvasti yhteydessä epäedullisiin elintapoihin, ongelma on kansantaloudellisesti merkittävä, koska kansantaudit vaikuttavat kuolleisuuteen ja työkykyyn. Suomen kansantaudit kuten sydän- ja verisuonisairaudet ovat osin ennalta ehkäistävissä elintavoilla. Työikäisten kuolemista kansantauti on syynä noin puolessa tapauksista.
Opinnäytetyö on osa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) Voimaa naisissa 2015 -hanketta, jossa Metropolia ammattikorkeakoulu on mukana. Hankkeen tavoitteena on ma-talapalkkaisten naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen kehittämällä ja ottamalla käyttöön terveyden edistämismenetelmiä. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aiheesta rajattiin pois lapset, yli 64-vuotiaat ja raskaana olevat.
Erot sosioekonomisen aseman mukaan ovat selkeitä. Alimmassa koulutusryhmässä on eniten tupakoivia, ylipainoisia ja vähiten suositusten mukaisia ruokailutottumuksia seuraavia. Liikunnan harrastamisessa ei ole merkittäviä eroja eri koulutusryhmien välillä. Ylimmässä koulutusryhmässä kulutetaan eniten alkoholia mutta alempi koulutusluokka on li-sännyt alkoholin käyttöä merkittävästi.
Näihin haitallisiin elintapoihin puuttumalla voitaisiin edistää sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten terveyttä ja työkyvyn säilymistä mahdollisimman pitkään. Varsinkin, kun eläkeikää ollaan nostamassa. Sosioekonomisesti korkeammalla olevilla naisilla on korkean koulutuksen myötä mahdollisesti enemmän työkaluja ja voimavaroja terveellisten elintapojen ylläpitoon ja sitä kautta parempi työkyky.
On viitteitä, että korkeampi koulutus korreloi terveempiä elintapoja. Matala koulutustaso on yleensä yhteydessä matalaan palkkaan ja matalapalkkaisia naisia on kaksi ja puolikertaa enemmän kuin miehiä. Jos matalapalkkaisuus on vahvasti yhteydessä epäedullisiin elintapoihin, ongelma on kansantaloudellisesti merkittävä, koska kansantaudit vaikuttavat kuolleisuuteen ja työkykyyn. Suomen kansantaudit kuten sydän- ja verisuonisairaudet ovat osin ennalta ehkäistävissä elintavoilla. Työikäisten kuolemista kansantauti on syynä noin puolessa tapauksista.
Opinnäytetyö on osa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) Voimaa naisissa 2015 -hanketta, jossa Metropolia ammattikorkeakoulu on mukana. Hankkeen tavoitteena on ma-talapalkkaisten naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen kehittämällä ja ottamalla käyttöön terveyden edistämismenetelmiä. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aiheesta rajattiin pois lapset, yli 64-vuotiaat ja raskaana olevat.
Erot sosioekonomisen aseman mukaan ovat selkeitä. Alimmassa koulutusryhmässä on eniten tupakoivia, ylipainoisia ja vähiten suositusten mukaisia ruokailutottumuksia seuraavia. Liikunnan harrastamisessa ei ole merkittäviä eroja eri koulutusryhmien välillä. Ylimmässä koulutusryhmässä kulutetaan eniten alkoholia mutta alempi koulutusluokka on li-sännyt alkoholin käyttöä merkittävästi.
Näihin haitallisiin elintapoihin puuttumalla voitaisiin edistää sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien naisten terveyttä ja työkyvyn säilymistä mahdollisimman pitkään. Varsinkin, kun eläkeikää ollaan nostamassa. Sosioekonomisesti korkeammalla olevilla naisilla on korkean koulutuksen myötä mahdollisesti enemmän työkaluja ja voimavaroja terveellisten elintapojen ylläpitoon ja sitä kautta parempi työkyky.