Ammatillinen kasvu työelämälähtöisessä oppimisympäristössä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kehittämishanketta, jonka teemana oli pienten lasten vanhempien tukeminen vertaistuen avulla. Lisäksi tässä työssä selvitettiin projektiin osallistuneiden sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden ammatillista kasvua työelämälähtöisessä oppimisympäristössä. Laurea-ammattikorkeakoulussa työelämälähtöinen oppiminen pohjautuu Learning by Developing toimintamalliin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisiä työelämälähtöisiä kehittämishankkeita sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden oppimista edistäen, koska yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina.

Opinnäytetyön toteutuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin kahdella ryhmähaastattelulla kevään 2015 aikana. Haastatteluihin osallistui yhdeksän opiskelijaa jotka olivat olleet osallisena ”pienten lasten vanhempien vertaistukiryhmien” toteutuksessa. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä, deduktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön aineiston sisällönanalyysin runko rakentui teoreettisen viitekehyksen mukaan työelämäosaamisen kriteereistä: reflektio-osaaminen, eettinen osaaminen, viestintä-osaaminen, innovaatio-osaaminen ja johtamis-osaaminen. Lisäksi analyysiin runkoon vaikutti LbD toimintamallia korostavat ominaispiirteet: autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, tutkimuksellisuuteen perustuvaa ja uutta luovaa toiminta.

Ammatillista kasvua kun tarkasteltiin Laurean työelämäosaamisen kiritereiden mukaisesti, tuloksista ilmeni, että eettisen osaamisen opiskelijat tunnistivat hyvin. Aineisto oli eettisen osaamisen kohdalla strukturoidumpaa. Reflektio-osaaminen näkyi monipuolisuutena tuloksissa ja siitä saatiin laaja aineisto. Kokemus oppimisympäristöstä opiskelijoiden kesken oli vaihteleva. Projekti loi hyvin autenttiset työympäristöt opiskelijoille omine hyötyineen ja haasteineen. Kumppanuudessa korostui yhden merkityksellisen kumppanin rooli. Myös ohjauksen laatu ja tuen saanti korostui opinnäytetyön tuloksissa. Vaikeaksi opiskelijoille osoittautui tunnistaa luovuus ja innovatiivinen osaaminen.

Opiskelijoiden oli vaikea tunnistaa osaa työelämän kriteereistä omassa projektissaan ja am-matillisen kasvun edistäjinä, osittain varmasti siksi että käsitteet olivat vieraita. Jatkossa näitä käsitteitä voisi käyttää esimerkiksi arvioinneissa, että käsitteet tulisivat tutuksi ja opiskelijat näkisivät oppimisen eri osa-alueet laaja-alaisemmin. Samalla opiskelijat saisivat hyödynnettyä paremmin LbD oppimisympäristön mahdollisuudet. Koska LbD oppimisympäristönä on haastava, tulisi opiskelijoiden ymmärtää LbD projektin tarkoitus jotta he tunnistaisivat kehittämispohjaisen oppimisen ammatillisen kasvun edistäjänä. Jatkossa voisi selvittää, millä perusteella opiskelijat hakeutuvat tiettyyn työelämälähtöiseen projektiin, millainen on motivaatio oppimiseen ja minkälaisia ennakko-odotuksia heillä on projektista.

This study examined the joint worked-based development projects of Mannerheim League for Child Welfare and Laurea University of Applied Sciences. The project theme was to support small children’s parents by starting peer support groups. Furthermore this study wanted to clarify the professional growth of the nursing and public health nursing students, who had participated in a work-oriented learning environment project. Laurea University of Applied Sciences work-based learning is based on a pedagogical action model - Learning by Developing, LbD. The purpose of the study was to develop the joint development project in the aspect of contributing to students´ learning. Because co-operation is set to be continued the coming years.

The study was based on a qualitative method and the data was collected by two group interviews in spring 2015. To the interviews participated nine students that had been involved in the "young children´s parents peer support group" development projects. The study used a theory-guided, deductive analyze that was structured by the criteria of Laurea for generic working life competence: reflective competence, ethical competence, communication competence, innovation competence and management competence. Furthermore the analyze was structured by the typical characteristics of LbD that includes: authenticity, partnership, creativity, experiential nature and research-oriented approach.

The results showed that when reviewing student’s professional growth by Laurea working life skills criteria that he students identified the ethical competence well, the material of this competence was more structured. The reflective competence was varied and its material was broad. The results of how they experience the learning environment was mixed. The project created an authentic work environment for students with its own benefits and challenges. According to the material of the partnership the role of one relevant partner was highlighted. The quality of guidance and help was also highlighted in the results of the study. It was challenging for the students to recognize the innovative competence and creativity.

However the students found it difficult to identify some of the Laurea criteria for generic working life competence in the project and as a promoter in developing their professional growth, in part probably because the concepts were not familiar. In the future these concepts could be used for example in evaluations, so that the concept would be more familiar to students and make them more conscious about their learning outcomes. At the same time the students could better exploit LbD and its learning opportunities. Since LbD as a learning environment is challenging, students should understand the purpose of LbD so that they would recognize this environment as a promoter to professional growth. For future studies it would be interesting to examine the basis on which students seek to specific working life project, what is the motivation of learning and what are the expectations that they have about the projects.