"Että enemmän inhimillisyyttä siihen" - nuoret miehet palvelujen käyttäjänä
Salonen, Anna (2016)
Salonen, Anna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601271688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201601271688
Tiivistelmä
Nuorten syrjäytyminen on ollut huolenaiheena politiikassa jo vuosia. Kouluttamattomuus, työttömyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat vaikeuttavat nuoren kiinnittymistä yhteiskuntaan. Saatavilla olevat palvelut eivät ole tämän kehityksen katkaisemiseksi riittävän tehokkaita. MORFEUS- hankkeen tavoitteena oli kehittää näitä palveluja asiakaslähtöisemmiksi ja tehokkaammiksi, erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten miesten kokemuksia palveluverkostosta ja sekä kerätä heidän ajatuksiaan palvelujen kehittämiseksi. Opinnäytetyö oli osa Laurea AMK:n sekä Aalto-yliopiston MORFEUS-hanketta.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin. Haastateltavina olivat kolme nuorta miestä, heidät saatiin mukaan etsivän nuorisotyön kautta. Haastattelussa selvitettiin heidän käyttämiään palveluja, kokemuksia niistä sekä heidän näkökulmaansa palvelujen kehittämiseen.
Haastatellut nuoret kokivat palvelujärjestelmän selkeäksi. Yhteistyötä eri palvelujen välillä ei haastatteluissa tullut esille, lukuun ottamatta perusterveydenhoitoa ja erikoissairaanhoitoa. Tarvittavat palvelut oli löydetty joko itse, tai internetin, ystävien, vanhempien tai etsivän nuorisotyön avulla. Eniten kritiikkiä kohdistui TE-toimistoihin sekä perusterveydenhuoltoon. Osa nuorista ei kokenut saaneensa sieltä apua. Yllättäen rasismi nousi yhdeksi palveluista syrjäyttäväksi tekijäksi. Diagnosoimaton lukihäiriö oli myös vaikeuttanut yhden nuoren pääsyä opintoihin.
Syrjäytyminen ei ole lopullista, hankalista lähtökohdista huolimatta nuoret olivat päässeet opiskelemaan mieluista alaa, osa oli saanut myös asunnon ja taloudellista tukea. Vähäinen yhteistyö palvelujen välillä on kuitenkin huolestuttavaa, sillä aloitekyvyttön nuori ei välttämättä pysty pitämään koko verkostoa hallussaan ja putoaa palveluiden ulkopuolelle. Nuoren vastaanottaminen ja kohtaaminen palveluissa oli nuorille tärkeää, he halusivat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi yksilöinä. Syrjivät asenteet eri etnisiä ryhmiä kohtaan voivat viedä nuoren syrjäytymisen polulle pitkäksikin aikaa. Oppimisvaikeuksien huomaaminen ajoissa helpottaisi nuoren etenemistä koulutus- ja työmarkkinoilla.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin. Haastateltavina olivat kolme nuorta miestä, heidät saatiin mukaan etsivän nuorisotyön kautta. Haastattelussa selvitettiin heidän käyttämiään palveluja, kokemuksia niistä sekä heidän näkökulmaansa palvelujen kehittämiseen.
Haastatellut nuoret kokivat palvelujärjestelmän selkeäksi. Yhteistyötä eri palvelujen välillä ei haastatteluissa tullut esille, lukuun ottamatta perusterveydenhoitoa ja erikoissairaanhoitoa. Tarvittavat palvelut oli löydetty joko itse, tai internetin, ystävien, vanhempien tai etsivän nuorisotyön avulla. Eniten kritiikkiä kohdistui TE-toimistoihin sekä perusterveydenhuoltoon. Osa nuorista ei kokenut saaneensa sieltä apua. Yllättäen rasismi nousi yhdeksi palveluista syrjäyttäväksi tekijäksi. Diagnosoimaton lukihäiriö oli myös vaikeuttanut yhden nuoren pääsyä opintoihin.
Syrjäytyminen ei ole lopullista, hankalista lähtökohdista huolimatta nuoret olivat päässeet opiskelemaan mieluista alaa, osa oli saanut myös asunnon ja taloudellista tukea. Vähäinen yhteistyö palvelujen välillä on kuitenkin huolestuttavaa, sillä aloitekyvyttön nuori ei välttämättä pysty pitämään koko verkostoa hallussaan ja putoaa palveluiden ulkopuolelle. Nuoren vastaanottaminen ja kohtaaminen palveluissa oli nuorille tärkeää, he halusivat tulla kuulluiksi ja ymmärretyiksi yksilöinä. Syrjivät asenteet eri etnisiä ryhmiä kohtaan voivat viedä nuoren syrjäytymisen polulle pitkäksikin aikaa. Oppimisvaikeuksien huomaaminen ajoissa helpottaisi nuoren etenemistä koulutus- ja työmarkkinoilla.