Koneohjauksen käyttäminen laadunosoitukseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia koneohjausjärjestelmien mittaustarkkuuksia suhteessa perinteisiin tarkemittausmenetelmiin. Näiden kahden metodin eroja vertailemalla on tarkoitus selvittää mahdollisuus hyödyntää koneohjausjärjestelmiä osana laadunosoitusmenettelyä.

Tutkimukseen liittyviä mittauksia toteutettiin kolmella eri maanrakennustyömaalla Espoossa. Näin toimittiin, jotta saataisiin mahdollisimman kattava vertailuaineisto. Mittaukset suoritettiin yhteistyössä työmaalla toimivien koneohjausjärjestelmällä varustettujen kaivinkoneiden kuljettajien kanssa. Mitattavina rakenteina oli pääasiassa tien eri rakennekerroksia sekä vesihuoltojärjestelmien putkien selkiä.

Saatujen mittausaineistojen käsittely ja tarkistaminen suoritettiin 3D-Win-ohjelmalla ja keskiarvojen ja muiden matemaattisten vertailuarvojen laskemisessa hyödynnettiin Exceliä. Näillä ohjelmilla saatiin selvitettyä koneohjausjärjestelmien tarkkuus niin pintavertailuna kuin yksittäisien pisteiden vertailuina. Molemmilla vertailutavoilla päästiin alle InfraRYLin lopputuotteen laatuvaatimuksien. Silti katveisilla alueilla mittaustarkkuudet eivät olleet yhtä hyviä kuin olettaa saattoi.

Lopullisena johtopäätöksenä voi pitää, että koneohjausjärjestelmää voi hyödyntää osana laadunosoitusmenettelyä. Näin on etenkin silloin, kun rakenne on toteutettu samalla koneohjausjärjestelmällä ja kuljettajille on ohjeistettu tarkemittaus hyvin ja selkeästi.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to study whether it is possible to use a machine controlled excavator instead of more traditional methods to indicate quality of survey measurements. The study was carried out by comparing surveying data from a machine controlled excavator to data retrieved by a surveyor with a total station.

To ensure proper data for the comparison, the surveying data was collected from three different construction sites located in Espoo. The surveys were performed in cooperation with the drivers of the machine controlled excavators. The surveys focused mainly on various road structures.

The survey data was processed and checked for mistakes with 3D-Win software. MS Excel was used to calculate the averages and other mathematical reference values used when comparing the machine control data to the data from a total station. The results showed that the data surveyed with machine controlled excavators was almost as precise as that retrieved with a total station. However, working in GPS blind spots weakened the precision.

In conclusion, a machine controlled excavator can with benefit be part of the quality control procedure together with traditional surveying methods.