Lasten ja kasvattajien kokemuksia lasten osallisuudesta päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laajentaa kasvattajien käsitystä lasten osallisuudesta sekä tuoda esiin kehittämisen kohtia. Tutkimustehtävänä oli tarkastella, miten osallisuus näyttäytyi päiväkotiryhmissä sekä kasvattajien että lasten kokemusten perusteella. Lisäksi tarkoitus oli selvittää kasvattajilta, miten lasten osallisuus mahdollistetaan ja mitkä ovat esteitä sen toteutumiselle. Lasten kohdalla selvitettiin millaisia vaikuttamismahdollisuuksia lapsilla oli ja mihin asioihin he toisaalta haluaisivat vaikuttaa päiväkodissa. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena kolmessa pirkkalalaisessa päiväkotiryhmässä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että lasten osallisuus näyttäytyi kaikissa ryhmissä eri tavoin. Yhteisenä tekijänä oli se, niin lasten kuin kasvattajienkin mielestä lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa leikkiin. Kasvattajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan aitoa kohtaamista, läsnäoloa ja kuuntelua. Luottamuksen syntymistä sekä pienissä ryhmissä toimimista pidettiin tärkeänä. Osallisuutta heikentävinä tekijöinä koettiin kasvattajien asenne, aikataulut sekä lasten erilaiset haasteet. Kasvattajat ymmärsivät hyvin, että osallisuus ei tarkoita sitä, että lapset saavat päättää kaikesta.

Suurin osa lapsista ja kasvattajista oli sitä mieltä, että lapsilla ei ole juurikaan vaikuttamisen mahdollisuuksia. Osa kasvattajista oli kuitenkin sitä mieltä, että lapsilla on paljon vaikutusvaltaa omaan päiväkotipäiväänsä. Monet kasvattajat kertoivat, että he nappaavat ideoita lapsilta. Osallisuuden ajatuksena on kuitenkin se, että lasten tulisi olla tietoisia vaikuttamisen mahdollisuuksistaan. Lapset olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin arkeen, mutta he eivät tiedosta, että myös heillä on oikeus vaikuttaa. Kohtaaminen nähtiin tärkeänä ja siihen panostettiinkin paljon. Lähtökohdat ovat hyvät osallisuuden kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to extend educators´ understanding of children´s participation and bring out points of improvement. The aim of study was to examine how participation appears in day care centre groups by experiences of children and educators. Other aims were to find out how children´s participation is made possible and what the obstacles were, and what kind of possibilities of influencing children had and what kind of things they would like to influence. The data were collected through interviews in three kindergarten groups in Pirkkala.

The results showed that children´s participation appears differently. A common factor was that children can influence playing. Educators thought that genuine encounter, presence and listening are needed. Trust and working in small groups were considered important. The obstacles which impair participation were educators´ attitude, timetables and children´s different challenges. Educators realized that participation does not mean that children decides everything.

Most of the interviewees thought that children do not have possibilities to influence but a part of educators thought that children have many possibilities. Many educators said that they catch ideas from children. The idea in participation, however is that children should know how they can influence. Children are mainly satisfied with life in a day care centre but they are not aware of having the right to influence. Encounter was seen important and it was being invested in. Starting points are good for developing participation.