18-25-vuotiaiden kokemuksia vanhempien avioeron merkityksestä murrosikäisen terveyteen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli haastattelujen kautta selvittää vanhempien avioeron merkitys nuoren terveyteen sekä fyysisellä, psyykkisellä että sosiaalisella osa-alueella. Tavoitteena oli tutkimuksen kautta saada lisää tietoa siitä, miten kouluterveydenhoitaja voi tukea murrosikäistä vanhempien avioerotilanteessa ja sen jälkeen.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tiedonantajat valittiin harkinnanvaraisesti Etelä-Pohjanmaan alueelta ja heitä oli yhteensä viisi. Tutkimuksen näkökulmina olivat vanhempien avioeron merkitys murrosikäisen terveyteen, sekä sen mahdollinen pidempiaikainen merkitys nuoren aikuisen terveyteen. Opinnäytetyö tehtiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushankkeeseen.

Tuloksiksi saatiin, että vanhempien ero aiheutti murrosikäisille nuorille monenlai-sia tunteita aina helpotuksesta välinpitämättömyyteen ja kaipuuseen. Se, minkälaiset avioeroa edeltävät tilanteet olivat vaikuttivat nuoren toipumiseen vanhempiensa erosta. Vanhempien avioeron kokeneet nuoret oppivat yleensä hyväksymään vanhempiensa avioeron ja pystyivät näkemään sen positiivisena tekijänä.

Johtopäätöksiksi saatiin, että murrosiässä nuoret eivät kriisin kohdattuaan kokeneet välittömästi tarvetta keskustella asiasta kouluterveydenhoitajan kanssa, vaan tuen tarve ilmeni vasta myöhemmässä vaiheessa, muutaman vuoden kuluttua erosta. Kouluterveydenhoitajan mielenkiinto nuoren asioita kohtaan koettiin kuitenkin useimmiten mielekkääksi. Nuorella ei aina ollut tiedossa, että kouluterveydenhoitajalta voisi saada neuvoa ja ohjausta. Kouluterveydenhoitajan roolia kannattaisi tuoda kouluissa enemmän esille, ja vuosittaisissa tarkastuksissa voisi ottaa puheeksi nuoren perhetilanteen. Tämän perusteella kouluterveydenhoitajan olisi mahdollista ohjata nuori koulukuraattorin tai -psykologin vastaanotolle, mikäli se olisi tarpeellista ja nuori näin haluaisi.

The purpose of the present thesis was to find out, through interviews, the im-portance that parents’ divorce has on adolescent’s physical-, mental- and social health. The objective of the study was to get more information about how school public health nurses can support adolescents in their parents’ divorce situation and after that.

This thesis was carried out as a qualitative study and the selected data collection method was a theme interview. The participants were selected discretionarily from South Ostrobothnia area and there were five of them. The perspective of the study was to find out the effects that parental divorce has on adolescents’ health and the potential long-term effects it might have on young adult health. The present thesis was made for South Ostrobothnia University Associations, as part of a children and young people’s health promotion research project.

The results indicate that parents’ divorce caused in an adolescent a variety of emotions, from relief to indifference and sadness. The pre-divorce situations con-tributed to the young person’s recovery after parents’ divorce. Young people who had experienced parental divorce usually learned to accept it and they were able to see it as a positive thing.

The conclusions were that when adolescents had faced the crisis, they did not immediately feel the need to discuss the issue with the school public health nurse, but the need for a support was revealed later, after few years from divorce. Adolescents considered meaningful the fact that the school public health nurse took interest in their lives. However, they did not always even know that they could have received support and advice from the school public health nurse. Awareness of the school public nurse’s role in schools should be more emphasized. In addition, in yearly health checks school public nurses should take adolescents’ family situation into discussion. The school public health nurse should guide adolescents to the reception of a school social worker or a psychologist, if the nurse considers it necessary and the young person agrees with it.