Oikeustulkkauksen haasteet
Piippo, Riina (2016)
Piippo, Riina
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603153175
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on välittömässä oikeudenkäynnissä tapahtuvan oikeustulkkauksen haasteet tilanteissa, kun käräjäoikeus tilaa tulkin asian käsittelyyn. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten käräjäoikeuksien ja tulkkien välistä yhteistyötä voisi parantaa sekä mistä erimielisyydet käräjäoikeuksien ja tulkkien välillä johtuvat.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä ovat lainoppi sekä laadullinen tutkimus, joka on suoritettu tekemällä teemahaastatteluita tulkeille ja Espoon käräjäoikeuden edustajille syksyllä 2015. Keskeisimpiä lähteitä opinnäytetyössä ovat kielilaki, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, oikeudenkäymiskaari, ulkomaalaislaki sekä näiden lakien lainvalmisteluasiakirjat. Pääpaino on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä. Direktiivi on annettu 20.10.2010. Lähdeaineisto perustuu myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton internertsivuihin, joista löytyy muun muassa tulkkien ammattieettiset säännöstöt ja oikeustulkkausohjeet.
Oikeustulkkien erikoisammattitutkinto on mahdollista suorittaa ensimmäistä kertaa keväällä 2016. Koulutus on aloitettu kielissä, joissa oikeustulkkaukselle on eniten tarvetta. Oikeustulkkien erikoisammattitutkinto lisää muodollisesti pätevien oikeustulkkien saatavuutta. Direktiivillä on myös asetettu täytäntöön pantavaksi oikeustulkkirekisteri riittävän pätevyyden omaavista tulkeista, ja laki oikeustulkkirekisteristä tulee voimaan 1.4.2016. Käytännössä oikeustulkkirekisteri ei tule kuitenkaan palvelemaan sen käyttäjien tarpeita riittävissä määrin vielä vuosiin.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että konfliktit tulkkien ja oikeuslaitoksen välillä johtuvat informaation ja luottamuksen puutteesta. Viranomaisilla ei useinkaan ole tietoa tulkeista ja niistä tekijöistä, jotka tekevät heidän työnsä mahdolliseksi. Käräjäoikeuden edustajat suhtautuvat epäröiden oikeudenkäyntimateriaalin ennakkoon toimittamiseen. Tulkeille taas huolellinen valmistautuminen on osa ammattietiikkaa ja edellytys työn onnistumiselle. Lisäksi viranomaiset odottavat tulkilta sanasta sanaan -kääntämistä googlemaiseen tapaan. Jotta henkilöiden oikeusturva ja -varmuus voidaan taata myös tulevaisuudessa, on ensiarvoisen tärkeää panostaa tulkkien ja oikeuslaitoksen väliseen yhteistyöhön. Näin luottamus osapuolten välille ja yksimielisyys tulkin työn onnistumisen edellytyksistä voidaan saavuttaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä ovat lainoppi sekä laadullinen tutkimus, joka on suoritettu tekemällä teemahaastatteluita tulkeille ja Espoon käräjäoikeuden edustajille syksyllä 2015. Keskeisimpiä lähteitä opinnäytetyössä ovat kielilaki, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, oikeudenkäymiskaari, ulkomaalaislaki sekä näiden lakien lainvalmisteluasiakirjat. Pääpaino on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/64/EU oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä. Direktiivi on annettu 20.10.2010. Lähdeaineisto perustuu myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton internertsivuihin, joista löytyy muun muassa tulkkien ammattieettiset säännöstöt ja oikeustulkkausohjeet.
Oikeustulkkien erikoisammattitutkinto on mahdollista suorittaa ensimmäistä kertaa keväällä 2016. Koulutus on aloitettu kielissä, joissa oikeustulkkaukselle on eniten tarvetta. Oikeustulkkien erikoisammattitutkinto lisää muodollisesti pätevien oikeustulkkien saatavuutta. Direktiivillä on myös asetettu täytäntöön pantavaksi oikeustulkkirekisteri riittävän pätevyyden omaavista tulkeista, ja laki oikeustulkkirekisteristä tulee voimaan 1.4.2016. Käytännössä oikeustulkkirekisteri ei tule kuitenkaan palvelemaan sen käyttäjien tarpeita riittävissä määrin vielä vuosiin.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että konfliktit tulkkien ja oikeuslaitoksen välillä johtuvat informaation ja luottamuksen puutteesta. Viranomaisilla ei useinkaan ole tietoa tulkeista ja niistä tekijöistä, jotka tekevät heidän työnsä mahdolliseksi. Käräjäoikeuden edustajat suhtautuvat epäröiden oikeudenkäyntimateriaalin ennakkoon toimittamiseen. Tulkeille taas huolellinen valmistautuminen on osa ammattietiikkaa ja edellytys työn onnistumiselle. Lisäksi viranomaiset odottavat tulkilta sanasta sanaan -kääntämistä googlemaiseen tapaan. Jotta henkilöiden oikeusturva ja -varmuus voidaan taata myös tulevaisuudessa, on ensiarvoisen tärkeää panostaa tulkkien ja oikeuslaitoksen väliseen yhteistyöhön. Näin luottamus osapuolten välille ja yksimielisyys tulkin työn onnistumisen edellytyksistä voidaan saavuttaa.