Tekstiilijätteen kierrätyksen kehittäminen Tampereella : Case Nextiili-paja

Abstract

Kuluttajilta päätyy paljon tekstiiliä sekajätteen kautta polttoon eli energiahyödyntämiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa tekstiilijätteen taustasta ja sen kierrätyksen tilanteesta. Lisäksi pyrittiin selvittämään poistotekstiilipankkien toimintaperiaatetta ja kuvaamaan Tampereelle perustetun poistotekstiilipankin, Nextiili-pajan perustamisprosessia ja toimintaa. Tavoitteena oli tekstiilijätteen kierrätyksen kehittäminen Tampereella, avustaminen Nextiili-pajan perustamisessa sekä sen toiminnan onnistumisen arviointi. Tutkimustehtävinä oli selvittää, miksi ja miten kuluttajien käytöstä poistamia tekstiileitä tulisi kierrättää sekä miten Nextiili-paja onnistui näiden tekstiileiden kierrättämisen kehittämisessä Tampereella. Menetelminä työssä käytettiin teoriatiedon selvittämistä eri lähteistä, käytännön tiedonkeruuta ja avustamista pajalla sekä pajan henkilökunnan haastattelua.

Tuloksissa esitettiin teoriaan pohjautuvat, Nextiili-pajan perustamisessa huomioidut asiat, sekä kuvattiin sen toimintaa kolmen ensimmäisen toimintakuukauden ajalta. Nextiili-pajan kautta välitettiin yhteensä 20 196 kg:n kokonaistekstiilivirta. Tästä määrästä arvioitiin 66 %:n päätyvän uudelleenkäyttöön (sellaisenaan), 10 %:n kierrätykseen (materiaalina hyödynnettäväksi) ja 24 %:n energiahyödyntämiseen.

Johtopäätöksenä todetaan, että sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaamattomalle tekstiilille kierrätys – eli materiaalin hyödyntäminen – on poikkeuksia lukuun ottamatta energiahyödyntämistä parempi vaihtoehto mm. lain vaatimusten, ympäristösyiden ja kustannusten kannalta. Selvitysten mukaan tällä hetkellä kierrätykseen kelpaavaa tekstiiliä ottavat vastaan mm. poistotekstiilipankit ja jotkin yritykset. Nämä tekstiilit hyödynnetään pääasiassa kierrättämällä mekaanisesti tai pienten eco-design-yritysten kautta. Kemiallinen kierrätys on vasta kehitteillä, mutta sillä oletetaan olevan tulevaisuudessa tärkeä rooli kuluttajatekstiileiden kierrätyksessä. Nextiili-pajan toiminta vaikutti onnistuneelta, sillä sen avulla pystyttiin todennäköisesti vähentämään energiahyödyntämiseen päätyvää tekstiilijätettä sekä työllistämään ihmisiä työllisyydenhoidosta. Pajan onnistumista ja kannattavuutta vain kierrätyksen kehittäjänä oli vaikeaa vielä arvioida. Mutta sen kierrätystehokkuutta voisi tulevaisuudessa kehittää esimerkiksi tutkimalla ja vertailemalla eri poistotekstiilipankkien toimintaa sekä tukemalla näiden välistä yhteistyötä.

Large amounts of recyclable textiles from consumers end up in mixed waste and are incinerated for energy production. The purpose of this thesis work was to gather background information about textile waste, situation of textile waste recycling in Finland, function of textile recycling workshops and describe the establishment process and operations of one recycling workshop, called Nextiili-paja in Tampere. The objectives were to develop textile waste recycling in Tampere area, help to establish Nextiili-paja and evaluate its success. The research tasks were to find out why and how textile waste from consumers should be recycled and how Nextiili-paja managed to develop the recycling situation of these within Tampere area. The methods used were studying literature from different sources, practical assisting and information gathering form the workshop and making an interview for its staff.

The results described the theory based issues that were taken into account in establishing Nextiili-paja and also operations during its first three months. The total textile flow handled by Nextiili-paja was 20 196 kilograms of textiles, out of which 66 % ended up to reuse (usage as they are), 10 % to recycling (utilizing the materials) and 24 % to energy utilization.

The conclusion was that recycling is, in most cases, a better option than energy utilization for textiles that cannot be reused, in terms of for example legal insistence, environmental reasons and costs. According to the results those recyclable textiles are nowdays managed by some companies and textile recycling workshops. Those textiles are mainly recycled mechanically or utilized by small eco-design companies. Chemical recycling is still in developing phase but it is assumed to have a significant role in consumer textile recycling in the future. Operations of Nextiili-paja seemed successful, since through its actions the amount of textile waste ending up to incineration could be decreased and also some people recruited from the employment services. The success of Nextiili-paja in textile recycling was hard to estimate yet. In the future its effectiveness in recycling could be developed for example by researching and comparing different textile recycling workshops and by promoting cooperation between them.