Konekitkennän laatu Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon kuusentaimikoissa

Abstract

Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistys on tehnyt konekitkentää kesällä 2015 yhteensä noin 70 hehtaaria. Kesällä 2016 on tavoite nostaa kitkentäkoneiden määrä kahteen ja kitkentä määrä 200 hehtaariin. Kitkennän peruskoneena toimi säädettävällä maavaralla varustettu harvesteri ja kitkentälaitteena Naarva P25. Kitkennän laadusta ei ollut aiempia tutkimuksia tehty yhdistykselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kitkennän tarkkuuta, kuusentaimien ja lehtipuiden pituuden vaikutusta kitkennän laatuun ja todeta, oliko kitketyt kuviot soveltuvia konekitkentään. Tarkoituksena oli myös tutkia kitkennän laatua ja löytää kitkentään soveltuvat kuviot ja niiden ominaisuudet.

Tutkimus toteutettiin maastomittauksina systemaattista koealaverkostoa käyttäen. Yhteensä mitattiin 17 kuviota. Tuloksia verrattiin Niko Korhosen (2013) opinnäytetyöstä saamiin tuloksiin. Tulosten vertailun avulla saatiin vertailukohtia kitkennän laadulle.

Tuloksista selvisi, että kuvioiden runkoluvuissa ja kuusentaimien pituuksissa oli huomattavia eroavaisuuksia. Osalla kuvioista oli liian lyhyitä kuusentaimia, mikä vaikutti taimien havainnointiin. Liian pitkiä taimikoita ei sen sijaan löytynyt. Kuvioiden maastonmuodot olivat kaikilla kuvioilla kitkentään soveltuvia. Kitkentätarkkuus oli parempi kuin Korhosen tutkimuksessa.

Forest Management Association Pohjois-Savo has made mechanical cleaning in the total of approximately 70 hectares in summer 2015. In summer of 2016, the aim was to raise the number of cleaning machines to two and mechanical cleaning area up to 200 hectares. The basic machine in this study was medium sized harvester with an adjustable ground clearance, and cleaning device was Naarva P25. There has not been previous studies on the quality of mechanical cleaning for the association. The purpose of this study was to find out the accuracy of cleaning and the effect of the length of spruce seedlings and broadleaf trees to the quality of mechanical cleaning. The purpose was also to examine the quality of cleaning, and to find the suitable cleaning areas and to study their properties.

The research was done as a field inventory, and a systematic sample plot network was used. A total of 17 areas were measured. The results were compared to the results of Niko Korhonen’s thesis (2013). By comparing the results, the quality of mechanical cleaning was benchmarked.

The results indicated that the number and the lengths of spruce seedlings had significant differences. Some of the areas had too short seedlings, which affected the detection of seedlings. Too long stands were not found. The topography figures were appropriate for cleaning in all areas. Accuracy of mechanical cleaning was better than in the Korhonen’s study.