VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKI LAPSIVUODEOSASTOLLA

Abstract

Opinnäytetyömme tilaaja Oulun yliopistollisen sairaalan lapsivuodeosasto 13 esitti kirjallisuuskatsausta kätilön antamasta varhaisen vuorovaikutuksen tuesta lapsivuodeosastolla. Koska kirjallisuuskatsauksemme osoitti, että varhaisen vuorovaikutuksen tuesta lapsivuodeosastolla on ajantasaista tutkimuskirjallisuutta niukasti, laajensimme tehtävää toteuttamalla kyselyt Oulun yliopistollisen sairaalan lapsivuodeosastolla 13 työskenteleville kätilöille ja siellä potilaina olleille vanhemmille 13.2.–13.3.2013. Tutkimuksen tarkoituksena on siis tuottaa tutkimuskirjallisuuden tukemaa kokemusperäistä tietoa varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta lapsivuodeosastolla. Tutkimuskysymyksemme, koskien sekä kirjallisuuskatsauksen että kirjallisen kyselyaineiston muodostamaa kokonaisuutta, ovat: 1) Mitä kätilöltä odotettu varhaisen vuorovaikutuksen tuki lapsivuodeosastolla on? 2) Miten kätilö voi tukea vastasyntyneen ja vanhemman vuorovaikutusta? 3) Mitä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen edellyttää kätilöltä? Työmme pohjana on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kätilöiden ja vanhempien vastaukset analysoimme temaattisen sisällönanalyysin periaattein. Tutkimuskysymyksemme teemoittavat sekä kirjallisuusanalyysia että kyselytutkimusta, joka on tutkimushenkilöiden tuottamaa kirjallista aineistoa. Menetelmämme on kvalitatiivinen, sisällönanalyysi temaattinen. Tutkimuksemme noudattaa näyttöön perustuvan hoitotyön periaatteita. Löysimme kirjallisuuskatsaukseen neljä kriteerimme täyttävää tutkimusta. Kätilöiden ja vanhempien kyselyistä saimme yhteensä 230 lausumaa. Kätilöiltä tuli lausumia yhteensä 123, vanhemmilta 107. Kyselyyn vastasi yhdeksän kätilöä ja 11 vanhempaa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan perheet odottavat yksilöllistä ohjausta tiedollisen tuen sijaan. Sosiaalisen ja emotionaalisen tuen odotukset ja vaatimukset sekä toteutunut tuki eivät ole täysin kohdanneet lapsivuodeosastohoidon aikana. Myös isien on todettu toivovan tunteiden ja kokemusten käsittelyä, kuulluksi tulemista. Varhaisen vuorovaikutuksen parempi tukeminen vaatisi kyselyssämme mukana olleiden kätilöiden mukaan enemmän aikaa perhettä kohti, rauhallisen ja tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön sekä koulutuksellista tukea. Vanhemmat toivovat kätilöiltä emotionaalista tukea. He odottavat myös rohkaisua ja ohjausta. Kyselyssämme kätilöt kertoivat antaneensa erilaista konkreettista tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Vanhemmat eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa kätilöiltä riittävästi emotionaalista tukea ja rohkaisua. Tulokset osoittavat, että varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lapsivuodeosastolla kaipaa lisätutkimusta. Koostimme tutkimustulostemme pohjalta Kätilön avoimet kysymykset vanhemmille -työkalun apuvälineeksi kätilöille varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen.

The subscriber of our thesis, postnatal ward 13 of Oulu University Hospital wished for a literature review of a midwife´s support in early interaction in the postnatal ward. Since our literature review revealed the scarcity of current research reports, we extended the task by carrying out inquiries among the midwives working in ward 13 in Oulu University Hospital and randomly chosen newborns´ parents representing the patients of the ward in 13.2–13.3.2013. The aim of this research is thus to produce experiential data through literature reviews and surveys about supporting early interaction in a postnatal ward. Our research questions concerning the unity of literature review and written survey data are: 1) What is the support of early interaction like in the postnatal ward expected from a midwife? 2) How can a midwife support the interaction between the newborn and the parent? and 3) What does the support of early interaction require from a midwife? Our study is based on a descriptive literature review and the questionnaire answers received from the midwives and parents. These survey data are analyzed qualitatively, according to the principles of thematic contents analysis. Our research questions lead to form the themes of the analysis, and they give rise to the classification of the data. Our study follows the principles of evidence-based nursing. In the literature we found four research reports to meet out criteria. The questionnaire answers yielded 230 statements, 123 statements from midwives and 107 from parents. The target group consisted of nine midwives and 11 parents. According to research literature, the families expect individual guidance instead of cognitive support. The expectations and claims for social and emotional support and the realized support do not quite meet in the postnatal ward. Also fathers expressed their wish for dealing with their feelings and experiences and becoming listened to. Better support of early interaction would require, according to the midwives of our survey more time for a family, a peaceful and appropriate environment and training for the support of early interaction. They felt that they had given different kinds of concrete support during the early interaction. Parents wished for emotional support, guidance and encouragement from midwives. The outcomes show that supporting early interaction in the postnatal ward requires further studies. Based on our study we designed open questions for midwives to help them in supporting early interaction.