VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKI LAPSIVUODEOSASTOLLA
Nummikivi, Laura; Hintikka, Tiina (2016)
Nummikivi, Laura
Hintikka, Tiina
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603223460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201603223460
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tilaaja Oulun yliopistollisen sairaalan lapsivuodeosasto 13 esitti kirjallisuuskatsausta kätilön antamasta varhaisen vuorovaikutuksen tuesta lapsivuodeosastolla. Koska kirjallisuuskatsauksemme osoitti, että varhaisen vuorovaikutuksen tuesta lapsivuodeosastolla on ajantasaista tutkimuskirjallisuutta niukasti, laajensimme tehtävää toteuttamalla kyselyt Oulun yliopistollisen sairaalan lapsivuodeosastolla 13 työskenteleville kätilöille ja siellä potilaina olleille vanhemmille 13.2.–13.3.2013. Tutkimuksen tarkoituksena on siis tuottaa tutkimuskirjallisuuden tukemaa kokemusperäistä tietoa varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta lapsivuodeosastolla.
Tutkimuskysymyksemme, koskien sekä kirjallisuuskatsauksen että kirjallisen kyselyaineiston muodostamaa kokonaisuutta, ovat: 1) Mitä kätilöltä odotettu varhaisen vuorovaikutuksen tuki lapsivuodeosastolla on? 2) Miten kätilö voi tukea vastasyntyneen ja vanhemman vuorovaikutusta? 3) Mitä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen edellyttää kätilöltä?
Työmme pohjana on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kätilöiden ja vanhempien vastaukset analysoimme temaattisen sisällönanalyysin periaattein. Tutkimuskysymyksemme teemoittavat sekä kirjallisuusanalyysia että kyselytutkimusta, joka on tutkimushenkilöiden tuottamaa kirjallista aineistoa. Menetelmämme on kvalitatiivinen, sisällönanalyysi temaattinen. Tutkimuksemme noudattaa näyttöön perustuvan hoitotyön periaatteita.
Löysimme kirjallisuuskatsaukseen neljä kriteerimme täyttävää tutkimusta. Kätilöiden ja vanhempien kyselyistä saimme yhteensä 230 lausumaa. Kätilöiltä tuli lausumia yhteensä 123, vanhemmilta 107. Kyselyyn vastasi yhdeksän kätilöä ja 11 vanhempaa.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan perheet odottavat yksilöllistä ohjausta tiedollisen tuen sijaan. Sosiaalisen ja emotionaalisen tuen odotukset ja vaatimukset sekä toteutunut tuki eivät ole täysin kohdanneet lapsivuodeosastohoidon aikana. Myös isien on todettu toivovan tunteiden ja kokemusten käsittelyä, kuulluksi tulemista.
Varhaisen vuorovaikutuksen parempi tukeminen vaatisi kyselyssämme mukana olleiden kätilöiden mukaan enemmän aikaa perhettä kohti, rauhallisen ja tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön sekä koulutuksellista tukea. Vanhemmat toivovat kätilöiltä emotionaalista tukea. He odottavat myös rohkaisua ja ohjausta. Kyselyssämme kätilöt kertoivat antaneensa erilaista konkreettista tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Vanhemmat eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa kätilöiltä riittävästi emotionaalista tukea ja rohkaisua.
Tulokset osoittavat, että varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lapsivuodeosastolla kaipaa lisätutkimusta. Koostimme tutkimustulostemme pohjalta Kätilön avoimet kysymykset vanhemmille -työkalun apuvälineeksi kätilöille varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen.
Tutkimuskysymyksemme, koskien sekä kirjallisuuskatsauksen että kirjallisen kyselyaineiston muodostamaa kokonaisuutta, ovat: 1) Mitä kätilöltä odotettu varhaisen vuorovaikutuksen tuki lapsivuodeosastolla on? 2) Miten kätilö voi tukea vastasyntyneen ja vanhemman vuorovaikutusta? 3) Mitä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen edellyttää kätilöltä?
Työmme pohjana on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kätilöiden ja vanhempien vastaukset analysoimme temaattisen sisällönanalyysin periaattein. Tutkimuskysymyksemme teemoittavat sekä kirjallisuusanalyysia että kyselytutkimusta, joka on tutkimushenkilöiden tuottamaa kirjallista aineistoa. Menetelmämme on kvalitatiivinen, sisällönanalyysi temaattinen. Tutkimuksemme noudattaa näyttöön perustuvan hoitotyön periaatteita.
Löysimme kirjallisuuskatsaukseen neljä kriteerimme täyttävää tutkimusta. Kätilöiden ja vanhempien kyselyistä saimme yhteensä 230 lausumaa. Kätilöiltä tuli lausumia yhteensä 123, vanhemmilta 107. Kyselyyn vastasi yhdeksän kätilöä ja 11 vanhempaa.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan perheet odottavat yksilöllistä ohjausta tiedollisen tuen sijaan. Sosiaalisen ja emotionaalisen tuen odotukset ja vaatimukset sekä toteutunut tuki eivät ole täysin kohdanneet lapsivuodeosastohoidon aikana. Myös isien on todettu toivovan tunteiden ja kokemusten käsittelyä, kuulluksi tulemista.
Varhaisen vuorovaikutuksen parempi tukeminen vaatisi kyselyssämme mukana olleiden kätilöiden mukaan enemmän aikaa perhettä kohti, rauhallisen ja tarkoituksenmukaisen toimintaympäristön sekä koulutuksellista tukea. Vanhemmat toivovat kätilöiltä emotionaalista tukea. He odottavat myös rohkaisua ja ohjausta. Kyselyssämme kätilöt kertoivat antaneensa erilaista konkreettista tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Vanhemmat eivät kuitenkaan kokeneet saaneensa kätilöiltä riittävästi emotionaalista tukea ja rohkaisua.
Tulokset osoittavat, että varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lapsivuodeosastolla kaipaa lisätutkimusta. Koostimme tutkimustulostemme pohjalta Kätilön avoimet kysymykset vanhemmille -työkalun apuvälineeksi kätilöille varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen.