Keskenmenon kokeneen odottavan äidin tukeminen äitiysneuvolassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sellaisten naisten kokemuksia, jotka ovat aiemmissa raskauksissaan kokeneet keskenmenon tai keskenmenoja ja tulleet sen jälkeen uudelleen raskaaksi tai saaneet lapsen. Tavoitteena oli kerätyn aineiston avulla lisätä äitiysneuvoloiden terveydenhoitajien tietoa keskenmenon kokeneiden naisten kokemuksista ja seuraavaan raskauteen liittyvästä tuen tarpeesta. Tutkimustehtävinä oli selvittää, millaista tukea keskenmenon kokeneet odottavat äidit ovat saaneet äitiysneuvolasta uudessa raskaudessaan, millaista tukea he jäivät kaipaamaan, miten äitiysneuvolan terveydenhoitaja voisi ottaa paremmin huomioon keskenmenohistorian sekä millaisia vaikutuksia keskenmenolla on ollut uuteen raskauteen.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun e-lomakkeen avulla. Tiedonantajat löydettiin KÄPY ry:n suljetun Facebook-ryhmän sekä saatekirjeen avoimen Facebook-jaon avulla. Vastauksia saatiin 16 kappaletta ja ne analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen tutkimustehtävä kerrallaan.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni keskenmenohistorian jättävän merkittävän jäljen lasta odottavan naisen psyykeen. Pelko ja epävarmuus kulkevat mukana usein seuraavan raskauden loppuun eli synnytykseen saakka ja mahdollisesti myös pidemmälle tulevaisuuteen. Äitiysneuvolasta saatu tuki koettiin opinnäytetyön tulosten pohjalta puutteelliseksi. Keskenmenon kokeneiden naisten mukaan terveydenhoitaja ei välttämättä ottanut keskenmenohistoriaa tarkemmin puheeksi tai sivuutti sen kokonaan. Yksilöllistä kohtaamista, keskusteluapua ja tukea jäätiin kaipaamaan äitiysneuvolalta uuden raskauden aikana.

Mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita olisivat keskenmenohistoria puolison tai yksin odottavan naisen näkökulmasta. Eroavatko keskenmenokokemuksen jättämät jäljet yksin odottavien naisten kohdalla verrattuna puolison kanssa lasta odottaviin? Millä keinoilla yksin odottavat käsittelevät keskenmenokokemustaan? Myös äitiysneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia omista valmiuksistaan kohdata ja tukea keskenmenon kokeneita odottavia äitejä olisi mielenkiintoista tutkia.

The purpose of this thesis was to describe experiences of women who had experienced a miscarriage or miscarriages and had become pregnant again or had a child after that. The objective of this thesis was to increase the knowledge of miscarriages and the influences on the next pregnancy giving valuable information to public health nurses in prenatal clinics.

The data was collected from 16 women through a semi-structured e-form. Informants were found through KÄPY association´s closed Facebook-group and by open Facebook-sharing. The data was analyzed using qualitative content analysis.

The findings indicate that a miscarriage leaves a huge mark on a pregnant woman. Fear and uncertainty continue until giving birth to a healthy child. Support received from the prenatal clinics was experienced deficient. Women who had experienced miscarriage thought that the public health nurses did not ask about their miscarriage history or just ignored it. Individual counselling, discussion and support were needed.

Interesting further study topics would be the experience of miscarriage from a partner´s point of view or a woman expecting a child alone. Is it different to expect a child alone when you have had miscarriages before? It would also be interesting to study experiences and the preparedness of public health nurses to face women who have experienced a miscarriage.