Vain se varjosti raskausonnea : Raskauden vaikutus syömishäiriöön

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisätietoa siitä, kuinka raskaus vaikuttaa syömishäiriöön. Tavoitteena oli parantaa syömishäiriötä sairastavien äitien kohtaamista ja heidän saamaansa tukea äitiysneuvolassa. Opinnäytetyön tutkimusongelmina olivat kuinka syömishäiriötä sairastava odottaja kokee raskauden vaikuttavan syömishäiriöön ja millaista tukea syömishäiriötä sairastava odottaja kaipaa terveydenhoitajalta.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Haastateltavat etsittiin erilaisista blogeista, joissa haastateltava kertoi sairastavansa anoreksiaa, bulimiaa tai niiden epätyypillisiä muotoja. Haastateltavan tuli myös olla ollut muutaman vuoden sisällä raskaana. Haastateltaville lähetettiin sähköpostitse neljä avointa kysymystä, joiden pohjalta lähetettiin muutamia jatkokysymyksiä. Sopivia blogin kirjoittajia löytyi yksitoista, joista kuusi vastasi avoimiin kysymyksiin. Haastateltavista kaksi karsittiin pois suppeiden vastauksien vuoksi. Neljän haastateltavan vastaukset analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulokset paljastivat, että toisilla raskaus vaikutti syömishäiriöön helpottavasti, toisilla heikentävästi. Syömishäiriötä sairastavat odottajat kokivat, että neuvolan terveydenhoitajalta saatu tuki ei ollut kovin laadukasta. Haastateltavien toiveina olivat muun muassa yksilöllisempi ohjanta ja vertaistuen saaminen. Haastateltavat kokivat, että terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole riittävästi tietoa syömishäiriöstä ja raskaudesta yhdistelmänä.

Jatkotutkimukset olisivat aiheellisia siitä, mitkä tekijät raskauden aikana suojaavat syömishäiriön pahenemiselta tai mitkä tekijät altistavat syömishäiriön uudelleen aktivoitumiselle. Jatkotutkimusaiheena voisi olla myös mitkä tekijät synnytyksen jälkeen suojaavat äitiä syömishäiriön uudelleen aktivoitumiselta.

The purpose was to collect more information about how pregnancy affects eating disorder. The aim was to improve encounter and support in prenatal care of mothers who have had eating disorder during pregnancy.

The study was qualitative in nature. Interviewees were searched from different types of blogs where the interviewee wrote about coping with anorexia, bulimia or their untypical forms. The interviewee qualified to be a subject of this research if she had been pregnant during the medium term. Interviewees were sent an email with four open questions and based on them were sent a few follow up questions. Eleven suitable blog writers were found and six of them answered to the open questions. Two interviewees did not qualify due to limited answers. Four interviewees' answers were analysed trough inductive analysis of the subject matter.

Findings revealed that for some interviewees their pregnancies alleviated eating disorder and for others pregnancy made it worse. Women with eating disorder experienced that the support they had received from the public health nurse was not of high quality. They wished for more individual guidance and peer support. The interviewees experienced that the health care professionals do not have enough information about the combination of pregnancy and eating disorder.

Further studies are needed to find out which factors protect against aggravation of eating disorder during pregnancy or which factors reactivate the eating disorder. Further study subject could also be which factors protect the women from the activation of eating disorder after pregnancy.