Automaatiolinjojen tiedonkeräys logiikasta : Järjestelmän kokonaistehokkuuslaskenta
Pihlajaviita, Soile (2016)
Pihlajaviita, Soile
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604144379
Tiivistelmä
Massadatan kerääminen on teollisuudessa yleistyvä ilmiö. Tiedon avulla voidaan luoda merkittäviä säästöjä huollossa tai parempaa kuvaa hallittavuudesta ja siten luotettavuudesta. Tässä opinnäytetyössä rakennettiin robottijärjestelmiä toimittavalle Orfer Oy:lle pohja tiedonkeräysjärjestelmälle. Tiedonkeräyksen päätarkoituksena oli antaa materiaalia järjestelmän kokonaistehokkuuden (Overall Equipment Efficiency) laskentaan tilanseurannalla, prosessien tehostamiseen häiriöiden aiheuttajien ja pullonkaulojen löytämisellä ja ennakoivaan huoltoon kunnonseurannalla. Työn aikana keskityttiin Siemens 300/400-sarjan ohjelmoitaviin logiikoihin ja niistä saatavilla olevaan tietoon. Tehtävänä oli luoda logiikkaan luettava tietorakenne ja tehdä sen uudelleentoteuttamisesta mahdollisimman yksinkertaista.
Työn tuloksena järjestelmä jaettiin toiminnan perusteella alueisiin. Näistä alueista kerättiin tilatietoja niiden senhetkisestä valmius- ja toimintatilasta sekä suoritetuista työvaiheista ja niiden kestoista. Luotiin kolme erilaista logiikan tietolohkoa (Data Block): logiikan ja tiedonkeräyksen yhteyden tilasta kertova DB, logiikan ohjaamien järjestelmäkokonaisuuksien DB:t, jotka sisältävät järjestelmän alueiden tiedot, ja komponenttien DB, joka sisältää yksittäisten osien toimintatietoja kunnonvalvontaa varten. Tiedon tallentamiseksi luotiin ohjelmoitavaan logiikkaan ohjelmointikirjasto, jonka avulla keräyksen uudelleen toistaminen on helppoa nopeaa. Lisäksi työn aikana luotiin erilaisia dokumentteja, kuten kirjaston käyttöohje, uudelleentoteutuksen helpottamiseksi. Työn aikana tiedonkeräys toteutettiin kahteen robottihitsaussoluun ja yhteen asiakkaan tilaamaan lavaajaan.
Toteutetun tiedonkeräyksen avulla kokonaistehokkuuden laskennasta kyetään laskemaan järjestelmän käytettävyys ja nopeus. Laadunhallinnan suunnittelu vaatii prosessikohtaista suunnittelua ja sen ratkaiseminen yleisellä tasolla on erittäin haastavaa. Tiedonkeräyksen tuottaman tiedon avulla voidaan myös analysoida, mitkä työvaiheet tuottavat eniten virheitä. Komponenttien suoritustietojen keräyksen tallennusmoduuleja tulee luoda ohjelmointikirjastoon jatkossa aina, kun uudentyyppinen laite otetaan käyttöön järjestelmissä. Tiedonkeräystä pystytään laajentamaan keräämällä tietoa roboteista ja ympäristön tilasta. Pyrkimällä päivittämään työssä tuotettuja dokumentteja pysyy osaaminen, ja siten uudelleentoteutuksen tehokkuus, yhtiössä.
Työn tuloksena järjestelmä jaettiin toiminnan perusteella alueisiin. Näistä alueista kerättiin tilatietoja niiden senhetkisestä valmius- ja toimintatilasta sekä suoritetuista työvaiheista ja niiden kestoista. Luotiin kolme erilaista logiikan tietolohkoa (Data Block): logiikan ja tiedonkeräyksen yhteyden tilasta kertova DB, logiikan ohjaamien järjestelmäkokonaisuuksien DB:t, jotka sisältävät järjestelmän alueiden tiedot, ja komponenttien DB, joka sisältää yksittäisten osien toimintatietoja kunnonvalvontaa varten. Tiedon tallentamiseksi luotiin ohjelmoitavaan logiikkaan ohjelmointikirjasto, jonka avulla keräyksen uudelleen toistaminen on helppoa nopeaa. Lisäksi työn aikana luotiin erilaisia dokumentteja, kuten kirjaston käyttöohje, uudelleentoteutuksen helpottamiseksi. Työn aikana tiedonkeräys toteutettiin kahteen robottihitsaussoluun ja yhteen asiakkaan tilaamaan lavaajaan.
Toteutetun tiedonkeräyksen avulla kokonaistehokkuuden laskennasta kyetään laskemaan järjestelmän käytettävyys ja nopeus. Laadunhallinnan suunnittelu vaatii prosessikohtaista suunnittelua ja sen ratkaiseminen yleisellä tasolla on erittäin haastavaa. Tiedonkeräyksen tuottaman tiedon avulla voidaan myös analysoida, mitkä työvaiheet tuottavat eniten virheitä. Komponenttien suoritustietojen keräyksen tallennusmoduuleja tulee luoda ohjelmointikirjastoon jatkossa aina, kun uudentyyppinen laite otetaan käyttöön järjestelmissä. Tiedonkeräystä pystytään laajentamaan keräämällä tietoa roboteista ja ympäristön tilasta. Pyrkimällä päivittämään työssä tuotettuja dokumentteja pysyy osaaminen, ja siten uudelleentoteutuksen tehokkuus, yhtiössä.