Ravitsemuksen vaikutus 12-18-vuotiaiden masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa
Lindholm, Riina; Salminen, Jyri (2015)
Lindholm, Riina
Salminen, Jyri
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285294
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604285294
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää tutkittujen ravintoaineiden vaikutusta masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa 12-18-vuotiailla nuorilla. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Nuoret tekevät 12-18 vuoden iässä jo itsenäisiä päätöksiä muun muassa ravitsemusasioissa. Vanhemmilla on vielä vaikutusta, mutta nuoret ottavat yhä enemmän etäisyyttä vanhempiinsa. Monissa asioissa ystävät ja kaverit ovat aikuisia tärkeämmässä roolissa. Näin ollen tämän ikäiset nuoret ovat vaikutuksille alttiita, niin hyvässä kuin pahassa. Kavereiden hyväksyntä on nuorelle tärkeää ja tämän vuoksi kynnys kokeilla erilaisia päihteitä saattaa olla alentunut. Runsas päihteiden käyttö on sidoksissa mielenterveysongelmiin, joten asiaan pitäisi pystyä puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toisaalta päihteiden käyttö johtaa usein myös huonoon ravitsemustilaan. Huono ravitsemustila taas altistaa tietyssä määrin mielenterysongelmille.
Masennuksen syntyyn vaikuttavat niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Tämän vuoksi sairauden etiologia on hyvin monimutkainen. Suomessa masennuksen esiintyvyys oli vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan naisilla 8% ja miehillä 5%. Nuorilla masennustilat eri asteisina ovat yksi yleisimmistä terveysongelmista. Sosioekonomisesti alemmissa yhteiskuntaluokissa nuorten masennus näyttäisi olevan yleistymässä.
Ravitsemuksen ja eri ravintoaineiden vaikutus masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on aihe, jota on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Tällä hetkellä eniten tutkimustietoa eri ravintoaineista löytyy folaatin, B12-vitamiinin, D-vitamiinin ja omegarasvahappojen osalta. Näillä ravintoaineilla on todettu olevan vaikutusta masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Joltain osin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja lisää tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärrämme eri ravintoaineiden vaikutukset kehossamme.
Nuoret tekevät 12-18 vuoden iässä jo itsenäisiä päätöksiä muun muassa ravitsemusasioissa. Vanhemmilla on vielä vaikutusta, mutta nuoret ottavat yhä enemmän etäisyyttä vanhempiinsa. Monissa asioissa ystävät ja kaverit ovat aikuisia tärkeämmässä roolissa. Näin ollen tämän ikäiset nuoret ovat vaikutuksille alttiita, niin hyvässä kuin pahassa. Kavereiden hyväksyntä on nuorelle tärkeää ja tämän vuoksi kynnys kokeilla erilaisia päihteitä saattaa olla alentunut. Runsas päihteiden käyttö on sidoksissa mielenterveysongelmiin, joten asiaan pitäisi pystyä puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Toisaalta päihteiden käyttö johtaa usein myös huonoon ravitsemustilaan. Huono ravitsemustila taas altistaa tietyssä määrin mielenterysongelmille.
Masennuksen syntyyn vaikuttavat niin biologiset, psykologiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Tämän vuoksi sairauden etiologia on hyvin monimutkainen. Suomessa masennuksen esiintyvyys oli vuonna 2005 julkaistun tutkimuksen mukaan naisilla 8% ja miehillä 5%. Nuorilla masennustilat eri asteisina ovat yksi yleisimmistä terveysongelmista. Sosioekonomisesti alemmissa yhteiskuntaluokissa nuorten masennus näyttäisi olevan yleistymässä.
Ravitsemuksen ja eri ravintoaineiden vaikutus masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa on aihe, jota on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Tällä hetkellä eniten tutkimustietoa eri ravintoaineista löytyy folaatin, B12-vitamiinin, D-vitamiinin ja omegarasvahappojen osalta. Näillä ravintoaineilla on todettu olevan vaikutusta masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Joltain osin tutkimustulokset ovat ristiriitaisia ja lisää tutkimusta tarvitaan, jotta ymmärrämme eri ravintoaineiden vaikutukset kehossamme.