Myllyojan vesien laatu ja määrä : Kaupunkialueen vaikutus veden laatuun, Vuorentaan laskeutusaltaiden toiminta ja hulevesien hallinta

Abstract

Tämä selvitys tehtiin Hämeenlinnan kaupungin ympäristö- ja maankäytön yksikölle. Työ aloitettiin maaliskuussa 2014 ja alkuperäisenä tavoitteena oli selvittää läntisen kaupunginosan laajenemisen vaikutuksia Myllyojaan päätyvien valumavesien määrään ja laatuun. Tavoitteena oli koota opiskelijamittaustulokset 2008–2009 ja vanhat seurantatulokset 1963–2005 sekä maastomittauksin selvittää veden laatua, mahdollisia pistekuormituslähteitä ja Vuorentaan allaskosteikkojen toimivuutta. Lisäksi oli tarkoitus arvioida kaupungin laajentumisen vaikutusta hulevesien määrän kasvamiseen ja alajuoksun tulvimisongelmiin sekä esittää mahdollisia toimenpide-ehdotuksia hulevesien hallintaratkaisuiksi erityisesti osayleiskaava-alueella. Mittaustulosten perusteella sekä VEMALA-mallin avulla laskettiin suuntaa antavat ainevirtaamat Lehijärveen.

Sampo-Alajärvi osayleiskaavan valmistelutyössä tilattiin kevään 2014 aikana konsulttityönä sekä hulevesi- että rakennettavuusselvitys, jotka vastasivat suoraan osaan tutkimuskysymyksistä. Näin ollen tutkimusta rajattiin uudelleen, mutta selvitykset sisällytettiin teoriaosuuteen. Taustatietona hyödynnettiin aiempia lähialueen tutkimuksia. Myllyojaa tarkasteltiin kokonaisuutena hulevesien hallinnan kannalta sekä osana viherverkostoa, joka tarjoaa ekologisia yhteyksiä ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Ojan varrelta toteutettiin kolme mittauskierrosta, joista viimeisin Vanajavesikeskuksen rahoittamana. Mittauskierrokset tehtiin maaliskuussa kevätsulamisen sekä kesä- ja elokuussa sopivan sadetapahtuman aikana. Kahdella viimeisellä kierroksella otettiin myös vesinäytteitä. Veden bakteeripitoisuudet olivat huomattavan suuria (6000–20000 pmy/100ml), kertoen todennäköisestä jätevesivaikutuksesta kaupunkialueella. Kuormituslähteiden selvittämiseksi todettiin tarvittavan lisätutkimuksia. Vuorentaan altaiden havaittiin pidättävän kiintoainesta ja jossain määrin ravinteita, mutta ravinteita myös vapautuu altailta. Vuorentaan altaat olivat lähes umpeen kasvaneita ja kunnostuksen tarpeessa.

Kokonaistyppipitoisuudet Myllyojassa vaihtelivat välillä 500–2700 μg/l (yleensä alle 1500 μg/l). Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin 30–90 μg/l (max 170 μg/l). VEMALA mallia soveltaen arvioitiin Myllyojan kuormitusvaikutusta Lehijärveen. Kokonaisfosforin ainemääräksi saatiin 1818 kg/a, kokonaistypen osuudeksi 43,5 tonnia/a ja kiintoaineen 538,6 tonnia/a. Valuma-alueen pinta-alan (30 km2) ja valuman (8,3 l/s/km2) perusteella ainevirtaamiksi saatiin kokonaisfosforin osalta 386 kg/a, typen osalta 17,0 tonnia/vuosi ja kiintoainetta 62,3 tonnia/a.

This study was implemented for the environmental and land use department of the city of Hämeenlinna. The project began in March 2014. The original aim was to find out the influence of the expanding urban area to the runoff generation and quality of the Myllyoja stream. Myllyoja runs across the west part of the city down to the lake Lehijärvi.

The goal was to collect and process the results of the student studies 2008–2009 and old monitoring results 1963–2005 as well as perform field measurements to research the quality of the water, functionality of Vuorentaka wetland-pond and identify possible point sources of pollution. The increased amount of the storm water due to the expanding urban area was also meant to study. Storm water has caused downstream flooding and possible solutions were planned to suggest especially inside the city planning area. The nutrient flow was calculated based on the measurements as well as using VEMALA model.

During the master plan work of Sampo-Alajärvi in spring 2014, the consultant surveys of storm water management and constructability were ordered by the city. These surveys answered some of the research questions, so the study was redefined. These surveys were included in the theory part. Other studies from the same area were used as background information. Myllyoja was also viewed as a part of the green network of the city providing both ecological connections and recreational areas.

Three measurement rounds were performed along the stream, one when the snow was melting in March and the other two during the rainfall in June and August. Water samples were also analysed during the latter two rounds. The concentration of bacteria was considerably high (6000–20000 pmy/100ml) indicating the influence of the sewage water. More research was found necessary in order to find out the point source of pollution. The results of the functionality of Vuorentaka wetland-pond were not unambiguous. The nutrients and the suspended sol-ids were somewhat absorbed, but in some cases the nutrients were also released during rain. The wetland-pond area was overgrown and in need of restoration.

Total nitrogen concentration in Myllyoja was 500–2700 μg/l (often <1500 μg/l). Total phosphorus concentration was 30–90 μg/l (max 170 μg/l). VEMALA-model was used to evaluate the load to the Lehijärvi. Total phosphorus was 1818 kg/year, total nitrogen 43,5 tons/year and total suspended solids 538,6 tons/year. The load was also calculated using measurement results, the catchment area (30 km2) and runoff (8,3 l/s/km2). In this case the phosphorus load was 386 kg/year, nitrogen 17,0 tons/year and total suspended solids 62,3 tons/year.