Hoitajien osaaminen ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa ja arvioinnissa Etelä-Kymenlaakson kotihoidoissa
Arjoranta, Suvi; Antikainen, Judith (2016)
Arjoranta, Suvi
Antikainen, Judith
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605025868
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli hoitajien osaaminen ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa ja arvioinnissa Etelä-Kymenlaakson kotihoidoissa. Kunnat, jotka osallistuivat tutkimukseen, olivat Kotka, Hamina, Virolahti sekä Miehikkälä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien osaamista ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa ja arvioinnissa edellä mainittujen kuntien kotihoidoissa. Toteutimme tutkimuksen kyselyn avulla, joka lähetettiin yhteensä 247 hoitajalle. Kysely rakennettiin Webropol-ohjelmaan ja lähettiin sähköisesti tutkimukseen osallistuville. Aikaa vastaamiseen oli noin kaksi viikkoa. Kyselyyn saatiin yhteensä 61 vastausta.
Tutkimuksen luotettavuuden mahdollistivat riittävä teoriatausta, kyselyn selkeät kysymykset ja kyselyn esitestaaminen. Lisäksi linkki kyselyyn lähetettiin ainoastaan kotihoidon hoitohenkilökunnille, jolloin vastaajat olivat varmasti hoitotyön ammattilaisia.
Tulosten mukaan kotihoitojen hoitajat hallitsivat ravitsemuksen seurannan keinot, mutta ravitsemuksen arvioinnissa oli puutteita. MNA-testi oli kaikkien tutkimukseen osallistuvien kuntien kotihoidoissa vähäisessä käytössä. Ravitsemusosaamista testasimme väittämillä ja parhaiten hallittiin aihealueet, jotka olivat lääkehoidon vaikutukset ravitsemukseen sekä ravitsemuksen seuranta ja arviointi. Eniten kehittämistarvetta todettiin osa-alueessa, joka koski ikääntyneiden ravitsemuksen haasteita. Lisäkoulutusta vastaajat kokivat tarvitsevansa eniten lääkkeiden vaikutuksesta ravitsemukseen ja toisena tuli dementoituneen ravitsemus.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien osaamista ikääntyneiden ravitsemuksen seurannassa ja arvioinnissa edellä mainittujen kuntien kotihoidoissa. Toteutimme tutkimuksen kyselyn avulla, joka lähetettiin yhteensä 247 hoitajalle. Kysely rakennettiin Webropol-ohjelmaan ja lähettiin sähköisesti tutkimukseen osallistuville. Aikaa vastaamiseen oli noin kaksi viikkoa. Kyselyyn saatiin yhteensä 61 vastausta.
Tutkimuksen luotettavuuden mahdollistivat riittävä teoriatausta, kyselyn selkeät kysymykset ja kyselyn esitestaaminen. Lisäksi linkki kyselyyn lähetettiin ainoastaan kotihoidon hoitohenkilökunnille, jolloin vastaajat olivat varmasti hoitotyön ammattilaisia.
Tulosten mukaan kotihoitojen hoitajat hallitsivat ravitsemuksen seurannan keinot, mutta ravitsemuksen arvioinnissa oli puutteita. MNA-testi oli kaikkien tutkimukseen osallistuvien kuntien kotihoidoissa vähäisessä käytössä. Ravitsemusosaamista testasimme väittämillä ja parhaiten hallittiin aihealueet, jotka olivat lääkehoidon vaikutukset ravitsemukseen sekä ravitsemuksen seuranta ja arviointi. Eniten kehittämistarvetta todettiin osa-alueessa, joka koski ikääntyneiden ravitsemuksen haasteita. Lisäkoulutusta vastaajat kokivat tarvitsevansa eniten lääkkeiden vaikutuksesta ravitsemukseen ja toisena tuli dementoituneen ravitsemus.