Prosessiuunien energiatehokkuusmittaroinnin kehittäminen
Furu, Tero (2016)
Furu, Tero
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096565
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096565
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on tehty Neste Oyj:n öljynjalostamolle Porvoossa. Työn tarkoituksena oli selvittää
simulointimallin soveltuvuutta prosessiuunien energiantehokkuusoptimointiin.
Jalostamon eri uunien operointi ei ole ollut kovinkaan tasalaatuista, johtuen mm. uunien mekaanisesta
kunnosta. Myöskään jo olemassa olevia seurattavia tavoitteita ei ole käytetty
tehokkaasti.
Teoriaosuudessa käytiin läpi uunien eri laitteita sekä tutustuttiin niiden periaatteelliseen toimintaan.
Myös palamisen perusteita käsiteltiin ja haluttiin tuoda esiin vähemmän esillä oleva
osa-alue, liekin teoreettinen lämpötila. Mittaustekniikkaa ja sen aiheuttamaa virhettä pyrittiin
avaamaan yleisimpien mittauslaitteiden kautta. Oli myös perusteltua käsitellä savukaasuja,
koska ne muodostavat nykyisin pienen osan poltosta aiheutuvista kustannuksista päästökaupan
kautta.
Soveltavassa osuudessa käsiteltiin normaalioperoinnin mukaisia ajotilanteita. Selvitettiin
tyypillisiä tapahtumia, jolloin oli syytä olettaa, että uuni ei toiminut optimaalisella operointialueella.
Tätä tilannetta pyrittiin mallintamaan simulointiohjelmalla ja tekemällä vertaava
malli optimaalisesta tilanteesta.
Tulosten valossa on selvää, että uunien energiatehokkuus ei välttämättä ole hyvällä tasolla,
varsinkaan uuneilla, joilla syöttökuormat tai syötön laatu vaihtelee usein. Simulointimallin
käyttöä operointia tukevana työkaluna tulisi harkita varsinkin uusimmilla uuneilla.
simulointimallin soveltuvuutta prosessiuunien energiantehokkuusoptimointiin.
Jalostamon eri uunien operointi ei ole ollut kovinkaan tasalaatuista, johtuen mm. uunien mekaanisesta
kunnosta. Myöskään jo olemassa olevia seurattavia tavoitteita ei ole käytetty
tehokkaasti.
Teoriaosuudessa käytiin läpi uunien eri laitteita sekä tutustuttiin niiden periaatteelliseen toimintaan.
Myös palamisen perusteita käsiteltiin ja haluttiin tuoda esiin vähemmän esillä oleva
osa-alue, liekin teoreettinen lämpötila. Mittaustekniikkaa ja sen aiheuttamaa virhettä pyrittiin
avaamaan yleisimpien mittauslaitteiden kautta. Oli myös perusteltua käsitellä savukaasuja,
koska ne muodostavat nykyisin pienen osan poltosta aiheutuvista kustannuksista päästökaupan
kautta.
Soveltavassa osuudessa käsiteltiin normaalioperoinnin mukaisia ajotilanteita. Selvitettiin
tyypillisiä tapahtumia, jolloin oli syytä olettaa, että uuni ei toiminut optimaalisella operointialueella.
Tätä tilannetta pyrittiin mallintamaan simulointiohjelmalla ja tekemällä vertaava
malli optimaalisesta tilanteesta.
Tulosten valossa on selvää, että uunien energiatehokkuus ei välttämättä ole hyvällä tasolla,
varsinkaan uuneilla, joilla syöttökuormat tai syötön laatu vaihtelee usein. Simulointimallin
käyttöä operointia tukevana työkaluna tulisi harkita varsinkin uusimmilla uuneilla.