"Nyt kävi näin" : Toiminnallisen harjoittelun vammojen haavanhoito-ohjeet
Sjöstedt, Linda; Toveri, Tiina (2016)
Sjöstedt, Linda
Toveri, Tiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605086555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605086555
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on luoda hoito-ohjeet toiminnallisen harjoittelun seurauksena syntyneiden kämmenten ruhjehaavojen ja säärten viiltohaavojen ennaltaehkäisyyn, ensihoitoon sekä kotihoitoon. Hoito-ohjeiden pohjalta järjestettiin myös koulutus toiminnallisen harjoittelun valmentajille ja harrastajille. Tehtävinä opinnäytetyöllä oli selvittää mitä toiminnallinen harjoittelu on, minkälaisia vammoja toiminnallisen harjoittelun seurauksena voi syntyä, miten toiminnallisen harjoittelun seurauksena tulleita haavoja hoidetaan ja ennaltaehkäistään sekä millaisia ovat laadukas hoito-ohje ja koulutus. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli lisätä toiminnallisen harjoittelun valmentajien ja harrastajien osaamista kämmen- ja säärihaavojen ennaltaehkäisystä, välittömästä ensiavusta sekä kotihoidosta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin toiminnallista harjoittelua ja sen seurauksena syntyviä vammoja sekä laadukasta hoito-ohjetta ja koulutusta. Opinnäytetyössä syvennyttiin työelämäyhteyden toiveesta toiminnallisen harjoittelun seurauksena syntyneisiin kämmenten ruhjehaavoihin, niiden ennaltaehkäisyyn, ensihoitoon ja kotihoitoon sekä säärten viiltohaavoihin, niiden ensihoitoon ja kotihoitoon.
Opinnäytetyötä varten tehtiin ryhmähaastattelu, jossa selvitettiin teemahaastattelun avulla kämmen- ja säärihaavojen syntymekanismeja, haastateltavien tekemää haavojen ensihoitoa ja kotihoitoa sekä miten he olivat pyrkineet ennaltaehkäisemään kämmenten ruhjehaavoja. Haastatteluun osallistuneiden harrastajien henkilöllisyydet ovat salattuja. Lisäksi opinnäytetyössä käytetyt kuvat haavoista on kerätty luottamuksellisesti ja kuvista ei paljastu henkilötietoja.
Hoitamalla käsien ihoa muun muassa säännöllisellä rasvaamisella sekä hoitamalla kovettumia raspaamalla ja rasvaamalla, voidaan kämmenten ruhjehaavojen syntyä ennaltaehkäistä ja niiden määrää vähentää. Lisäksi asianmukaisen ensihoidon ja kotihoidon ansiosta infektioriski pienenee niin kämmenten ruhjehaavojen kuin säärten viiltohaavojen kohdalla. Valmentajien aktiivinen harrastajien ohjaaminen ja valvominen vähentää säärten viiltohaavojen traumaattista syntymistä.
Johtopäätösten myötä nousi esiin kehittämisehdotuksia. Esimerkiksi lisäämällä harjoitteluvälineiden puhtaanapitoa ja lisäämällä harrastajien käsihygieniaa, voitaisiin vähentää infektioriskiä entisestään. Lisäksi jo opittujen hoitokeinojen muuttaminen oikeaoppisiin ja näyttöön perustuviin keinoihin, voidaan välttää ylimääräiset infektioriskit ja turhat loukkaantumiset.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin toiminnallista harjoittelua ja sen seurauksena syntyviä vammoja sekä laadukasta hoito-ohjetta ja koulutusta. Opinnäytetyössä syvennyttiin työelämäyhteyden toiveesta toiminnallisen harjoittelun seurauksena syntyneisiin kämmenten ruhjehaavoihin, niiden ennaltaehkäisyyn, ensihoitoon ja kotihoitoon sekä säärten viiltohaavoihin, niiden ensihoitoon ja kotihoitoon.
Opinnäytetyötä varten tehtiin ryhmähaastattelu, jossa selvitettiin teemahaastattelun avulla kämmen- ja säärihaavojen syntymekanismeja, haastateltavien tekemää haavojen ensihoitoa ja kotihoitoa sekä miten he olivat pyrkineet ennaltaehkäisemään kämmenten ruhjehaavoja. Haastatteluun osallistuneiden harrastajien henkilöllisyydet ovat salattuja. Lisäksi opinnäytetyössä käytetyt kuvat haavoista on kerätty luottamuksellisesti ja kuvista ei paljastu henkilötietoja.
Hoitamalla käsien ihoa muun muassa säännöllisellä rasvaamisella sekä hoitamalla kovettumia raspaamalla ja rasvaamalla, voidaan kämmenten ruhjehaavojen syntyä ennaltaehkäistä ja niiden määrää vähentää. Lisäksi asianmukaisen ensihoidon ja kotihoidon ansiosta infektioriski pienenee niin kämmenten ruhjehaavojen kuin säärten viiltohaavojen kohdalla. Valmentajien aktiivinen harrastajien ohjaaminen ja valvominen vähentää säärten viiltohaavojen traumaattista syntymistä.
Johtopäätösten myötä nousi esiin kehittämisehdotuksia. Esimerkiksi lisäämällä harjoitteluvälineiden puhtaanapitoa ja lisäämällä harrastajien käsihygieniaa, voitaisiin vähentää infektioriskiä entisestään. Lisäksi jo opittujen hoitokeinojen muuttaminen oikeaoppisiin ja näyttöön perustuviin keinoihin, voidaan välttää ylimääräiset infektioriskit ja turhat loukkaantumiset.