Ensihoitajien työssään kokema psyykkinen kuormitus
Pesonen, Hanna (2016)
Pesonen, Hanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096811
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ensihoitajien kokemaa psyykkistä kuormitusta työssään ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä, sekä kuvata heidän kokemuksiaan tarjotusta avusta. Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa pelastuslaitoksen ensihoitajien työhyvinvointia tiedostamalla psyykkiseen kuormitukseen liittyviä tekijöitä.
Työ toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä olivat esseet, joista saadut vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan ensihoitajien työn psyykkinen kuormitus ilmenee muun muassa työn päivystysluonteisuudessa, psyykkisessä hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä. Ensihoitajien työn psyykkiseen kuormitukseen yhteydessä olevia tekijöitä ovat ensihoitajiin kohdistuvat psyykkistä kuormitusta aiheuttavat tilanteet sekä henkilöstöhallinta ja henkilöstöjohtaminen. Osa ensihoitajista koki saavansa tukea psyykkiseen kuormitukseensa. Erityisesti tuloksissa nousi esille avoin kommunikointi. Ensihoitajien kokemusten mukaisesti psyykkistä kuormitusta voi vähentää varhaisen puuttumisen mallilla ja oppivan organisaation keinoin.
Ensihoitajat eivät juuri miellä kokevansa työssään psyykkistä kuormitusta. Suurimmalla osalla ensihoitajista on riittävästi keinoja torjua haitallista työn psyykkistä kuormitusta olemassa olevin keinoin, joita ovat avoin keskustelu työyhteisössä, varhainen puuttuminen psyykkistä kuormitusta aiheuttaviin tilanteisiin, defusing, mahdollisuus vaikuttaa asioihin työyhteisössä ja koulutus.
Laajemmalla tutkimuksella aiheesta voisi olla merkitystä. Sen avulla voisi kartoittaa useamman pelastuslaitoksen ensihoitajien kokemuksia työnsä psyykkisestä kuormituksesta liittämällä taustatietoihin liittyvää vertailua, jotta ensihoitajiin kohdistuvaa tukea voisi kohdentaa paremmin.
Työ toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä olivat esseet, joista saadut vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan ensihoitajien työn psyykkinen kuormitus ilmenee muun muassa työn päivystysluonteisuudessa, psyykkisessä hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä. Ensihoitajien työn psyykkiseen kuormitukseen yhteydessä olevia tekijöitä ovat ensihoitajiin kohdistuvat psyykkistä kuormitusta aiheuttavat tilanteet sekä henkilöstöhallinta ja henkilöstöjohtaminen. Osa ensihoitajista koki saavansa tukea psyykkiseen kuormitukseensa. Erityisesti tuloksissa nousi esille avoin kommunikointi. Ensihoitajien kokemusten mukaisesti psyykkistä kuormitusta voi vähentää varhaisen puuttumisen mallilla ja oppivan organisaation keinoin.
Ensihoitajat eivät juuri miellä kokevansa työssään psyykkistä kuormitusta. Suurimmalla osalla ensihoitajista on riittävästi keinoja torjua haitallista työn psyykkistä kuormitusta olemassa olevin keinoin, joita ovat avoin keskustelu työyhteisössä, varhainen puuttuminen psyykkistä kuormitusta aiheuttaviin tilanteisiin, defusing, mahdollisuus vaikuttaa asioihin työyhteisössä ja koulutus.
Laajemmalla tutkimuksella aiheesta voisi olla merkitystä. Sen avulla voisi kartoittaa useamman pelastuslaitoksen ensihoitajien kokemuksia työnsä psyykkisestä kuormituksesta liittämällä taustatietoihin liittyvää vertailua, jotta ensihoitajiin kohdistuvaa tukea voisi kohdentaa paremmin.