Muistisairaan ihmisen mieliala kuntouttavan päivätoimintajakson aikana : omaishoitajien havaintoja ja kokemuksia

Abstract

Opinnäytetyö tarkastelee omaishoidettavan muistisairaan ihmisen mielialaa 16 viikon kuntouttavan päivätoimintajakson aikana, sekä pyrkii löytämään päivätoiminnan käyttöön sopivan mittarin jolla asiakkaan mielialaa voisi luotettavasti mitata. Työelämän yhteistyökumppanina oli Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden ennaltaehkäiseviin avopalveluihin kuuluva kuntouttava päivätoiminta.

Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä omaishoitajaa. Omaishoitajat vastasivat havaintojensa perusteella sekä mielialamittareiden kysymyksiin että kyselylomakkeiden kysymyksiin. Haastattelut ajoittuivat omaishoidettavan neljän kuukauden pituisen päivätoimintajakson alkuun ja loppuun. Kaksi omaishoitopariskuntaa jäi pois tutkimusjakson aikana.

Opinnäytetyössä tarkastellaan omaishoitajan henkilökohtaisia kokemuksia omaishoidettavan mielialan muutoksista, sekä omaishoidettavan mielialan merkitystä yhteiselle arjelle. Sen lisäksi omaishoitajat arvioivat havaintojensa mukaan omaishoidettavan mielialaa kahdella elämänlaatu- ja mielialamittarilla mitattuna (Cornell-Brown Scale for Depression and Quality of Life in Dementia ja Quality of Life in Late-Stage Dementia). Opinnäytetyön taustalla on teoriaa muistisairauksista, omaishoidosta, kuntouttavasta päivätoiminnasta sekä elämänlaadusta ja mielen hyvinvoinnista.

Aineisto käsiteltiin tapaustutkimuksena ja analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Lisäksi arvioitiin valittujen mittareiden soveltuvuutta omaishoitajan käyttöön. Omaishoitajien mukaan päivätoiminta oli piristänyt omaishoidettavia. Mittausten perusteella havainnoitujen omaishoidettavien elämänlaatu ja mieliala olivat kuitenkin laskeneet jakson aikana. Päivätoiminnan lisäksi muita mielialaan vaikuttavia tekijöitä ei kartoitettu. Tuloksissa tuli myös esiin, että omaishoitajat kokivat päivätoiminnan tukevan omaa työtään.

Mittareista Cornell-Brown Scale for Depression and Quality of Life in Dementia (CBS) vaikutti tulosten perusteella sopivan päivätoiminnan asiakkaan havainnointiin omaishoitajan tekemänä. Omaishoitajat ymmärsivät kysymykset pääsääntöisesti hyvin ja vastaamiseen käytetty aika vaihteli 12–15 minuutin välillä.

The purpose of this thesis was to study how 16 weeks of rehabilitative day care affects the mood of patients with memory disorders. In addition a suitable test to measure the participants’ mood was sought after. The collaborator in this project was the city of Vantaa Health Care Services Preventative Work of the Elderly and Disabled. I interviewed five family caregivers for this thesis. Based on their perceptions, they filled out the tests and questionnaire on two occasions: before and after the patients’ four-month day care period. Two of the five caregivers dropped out before the second interview was able to take place.

The three main aspects include: the measure of changes in patients’ mood with two different tests, to interview the caregivers about the changes in the patients' mood, and to find out how the patient’s mood affects their everyday life. The tests that were used included the Cornell-Brown Scale for Depression and Quality of Life in Dementia (CBS) and Quality of Life in Late-Stage Dementia (QUALID). The theoretical reference is based on dementia, family caregiving, day care centre designed for people with dementia, and the quality of life and mental wellbeing.

The results are introduced as a case. I carried out this thesis using qualitative research methods and compiled the material through theme based questionnaires and two different tests for measuring the quality of life and mood. One purpose of this thesis was to find out how the caregivers find the tests. According to the results the Cornell-Brown Scale for Depression and Quality of Life in Dementia (CBS) seemed to work quite well in their use. The questions were understood well and it took 12–15 minutes to fill out the test.

The results of the tests showed that with all the participants the quality of life had decreased, and the symptoms of depression had increased. Despite that, the family caregivers felt that participating in the rehabilitative day care had made the patients livelier. The significance of the day care centre for the caregivers themselves was also one of the themes they pointed out. The caregivers felt that the day care center supported them in their work.