Korkeakoulujen yhteistyömallit ja juridinen muoto : case Tampere3

Abstract

Korkeakoulut kilpailevat vähenevistä resursseista ja pyrkivät pärjäämään sekä kotimaisessa että kansainvälisessä kilpailussa. Tämä näkyy korkeakoulujen tiivistyvänä yhteistyönä, kun pyritään olemaan yhdessä parempia. Etuja tavoitellaan erilaisia yhteistyömalleja hyödyntäen. Yhteistyön syvyyteen vaikuttaa osaltaan korkeakoulujen juridinen muoto, jolla on merkitystä korkeakoulun itsenäisyyteen, hallintoon ja talouteen. Korkeakoulut tekevät kehittämistä sekä itseohjautuvasti että valtion sääteleminä.

Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä oli selvittää mitä mahdollisia yhteistyömalleja ja juridisia muotoja korkeakouluilla on sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet niiden valintaan. Lisäksi selvitettiin mikä olisi mahdollinen juridinen malli Tampere3-hankken korkeakouluille. Tampere3-hanke on kolmen Tamperelaisen korkeakoulun – Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston – yhteistyöhanke, jossa yhdistymällä haetaan ennen kaikkea strategisia etuja. Opinnäytetyö on lainsäädäntötutkimus, jossa pyritään selvittämään miksi ja millä tavalla oikeusnormit syntyvät. Tutkimuskysymyksiä lähestytään tarkastelemalla ja analysoimalla lainsäädäntöä, aiempia tutkimuksia, lain esitöitä ja alan kirjallisuutta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lisäksi teemahaastattelua Tampere3-korkeakoulujen edustajille. Päätelmiä on täydennetty ja varmennettu asiantuntijalausunnoilla.

Epävirallisen yhteistyön lisäksi korkeakouluille voidaan määritellä kolme yhteistyömallia: konsortio, federaatio ja fuusio. Nämä eroavat toisistaan ennen kaikkea yhteistyön sitovuuden ja laajuuden perusteella. Fuusio on pisimmälle menevä yhteistyön muoto sitovuutensa ja vaikutustensa osalta. Tampere3-hankkeen osalta nähtiin, että fuusion kautta on saavutettavissa parhaiten tavoitellut edut, jolloin tämä valikoitui yhteistyömalliksi.

Juridisina muotoina tarkastellaan tilivirastoa, valtion liikelaitosta, julkisoikeudellista laitosta, säätiötä ja osakeyhtiötä. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan yliopistot ovat juridiselta muodoltaan joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöitä. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ollut valmis edistämään lainsäädännöllisesti korkeakoulujen täydellistä yhdistymistä, jolloin ainoaksi mahdolliseksi yhdistymismuodoksi jäi konsernirakenne. Tampere3-hankkkeen osalta päädyttiin perustamaan uusi säätiöyliopisto, johon Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyvät. Tampereen ammattikorkeakoulu säilyy osakeyhtiönä ja säätiöyliopisto hankkii omistukseensa valtaosan sen osakekannasta. Säätiöyliopistoon päätymiseen vaikuttivat erityisesti Tampereen teknillisen yliopiston vanha säätiöpääoma, säätiön juridinen tunnettuus ja muodon uskottavuus kansainvälisessä varainhankinnassa.

Universities compete for diminishing resources and strive to succeed in both domestic and international competition. This is reflected as a closer cooperation. The aim is to be better together. The advantages are pursued through different cooperation models. The depth of cooperation is affected by the legal entity of universities, which is relevant to the autonomy, governance and economy. Higher education is developed both self-directed and regulated by the state.

The objective of this study was to find out what the possible cooperation models and legal entities of higher education institutions are and what factors have influenced on them. In addition, the study examined what the possible legal entity for Tampere3 would be. Tampere3 is a cooperation project of three Tampere-based universities - Tampere University of Applied Sciences, Tampere University of Technology and Tampere University – in which these institutions are seeking for strategic advantages. This thesis is a legislative survey, which aims to find out why and how legal norms arise. Research questions were approached by reviewing and analyzing the legislation, prior surveys, law and literature. As a research method, theme interviews were also carried out among Tampere3 representatives. Conclusions have been supplemented and verified through the expert opinions.

In addition to informal cooperation, three cooperation models can be outlined for higher education institutions: consortium, federation and merger. The main difference between them is in the binding nature and the extent of cooperation. A merger is the most far-reaching form of cooperation. In Tampere3 project, the most desirable advantages could be achieved by a merger.

According to the current legislation, universities can be either public institutions or foundations as their form of legal entity. The universities of applied sciences are limited companies. The Ministry of Education was not willing to promote the full merger of universities and universities of applied sciences, in which case the only possible form of merger was a consolidated group. The decision was to set up a new foundation university, where Tampere University of Technology and Tampere University will merge. Tampere University of Applied Sciences will remain as a limited company and the new foundation university will acquire the majority of its share capital. The decision of setting up a new foundation was particularly affected by the old foundation capital of Tampere University of Technology, the legal recognition of the form and the credibility in the international fund-raising.