Kajaanilaisten kyläyhdistysten työhyvinvointia edistävä yhteistyömalli
Golub, Tatiana (2016)
Golub, Tatiana
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605137783
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli yhteistyömallin rakentaminen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Kolmannen sektorin työt ovat pirstaleisia, voimavarana ovat sekä palkatut että vapaaehtoiset henkilöt. Palkkatyöt ovat usein projektiluonteisia ja se on ongelmallista järjestötoiminnan jatkuvuuden kannalta. Työmarkkinoilla on tapahtunut erilaisia muutoksia, kuten osa-aika-, pätkä- ja hanketyön yleistyminen. Nykyaikana järjestöt ovat monien palvelujen tuottajia ja työnantajia. Kolmannelle sektorille voitaisiin luoda palkkatyön ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon. Usein voittoa tavoittelemattomat järjestöt ovat pitkittyneen työttömyyden oloissa väylänä löytää uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia työtä vailla oleville. Yllämainitut tekijät korostavat työhyvinvoinnin merkitystä kolmannella sektorilla.
Tutkimuksen toimeksiantajana on Kainuun Nuotta ry, Kainuun alueella kylä- ja taajamien asukasyhdistysten kattojärjestö. Tutkimuksen kohdeorganisaationa olivat Kainuun Nuotta ry, Kuurna- Komiaho asukasyhdistys, Lohtaja – Huuhkajanvaara- Kettu kyläyhdistys ja Nakertaja- Hetteenmäki kyläyhdistys. Kaikki organisaatiot ovat itsenäisiä rekisteröityä yhdistyksiä ja niiden toimintatarkoituksena on asuinalueiden mukavuuden, viihtyvyyden kehittäminen ja osa yhdistyksistä hoitaa pitkäaikatyöttömien työllistäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui aiemmista työhyvinvoinnin liittyvistä tutkimuksista sekä niihin kiinteästi liittyvien teoreettisten käsitteiden määrittelystä. Työhyvinvoinnin edistäminen yhdistyksessä on sidottu työelämään ja on niiden toiminnan tehokkuuden edellytyksenä.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisen tutkimuksen otteella, joka soveltuu lähestymistavaksi uuden mallin luomiseen. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, mihin osallistui kahdeksan työntekijä neljästä eri järjestöistä.
Tutkimuksen tuloksena saatiin yhdistyksille, joka sisältää kehittämisehdotukset, yhteistyön roolijaon ja vuosikellon. Ehdotettu yhteistyömalli analysoitiin ottaen huomioon yhdistysten arviointikeskustelun aikana annetiin huomautuksiin. Kaikki yhdistyksen edustajat totesivat yhteistyön kehittämisen tärkeyden. Ehdotetun mallin soveltaminen ja käyttöönotto riippuvat yhdistysten johtoryhmien päätöksistä. Yhteistyön rakentaminen ehdotetun mallin mukaan vaatii solidaarisuuta yhdistyskentällä. Yhdistysten mielestä työhyvinvoinnin mallista on hyötyä koko verkostolle, koska se sisältää keskeisimmät ja konkreettisimmat toimenpiteet työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tutkimuksen toimeksiantajana on Kainuun Nuotta ry, Kainuun alueella kylä- ja taajamien asukasyhdistysten kattojärjestö. Tutkimuksen kohdeorganisaationa olivat Kainuun Nuotta ry, Kuurna- Komiaho asukasyhdistys, Lohtaja – Huuhkajanvaara- Kettu kyläyhdistys ja Nakertaja- Hetteenmäki kyläyhdistys. Kaikki organisaatiot ovat itsenäisiä rekisteröityä yhdistyksiä ja niiden toimintatarkoituksena on asuinalueiden mukavuuden, viihtyvyyden kehittäminen ja osa yhdistyksistä hoitaa pitkäaikatyöttömien työllistäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui aiemmista työhyvinvoinnin liittyvistä tutkimuksista sekä niihin kiinteästi liittyvien teoreettisten käsitteiden määrittelystä. Työhyvinvoinnin edistäminen yhdistyksessä on sidottu työelämään ja on niiden toiminnan tehokkuuden edellytyksenä.
Tutkimus toteutettiin konstruktiivisen tutkimuksen otteella, joka soveltuu lähestymistavaksi uuden mallin luomiseen. Aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu, mihin osallistui kahdeksan työntekijä neljästä eri järjestöistä.
Tutkimuksen tuloksena saatiin yhdistyksille, joka sisältää kehittämisehdotukset, yhteistyön roolijaon ja vuosikellon. Ehdotettu yhteistyömalli analysoitiin ottaen huomioon yhdistysten arviointikeskustelun aikana annetiin huomautuksiin. Kaikki yhdistyksen edustajat totesivat yhteistyön kehittämisen tärkeyden. Ehdotetun mallin soveltaminen ja käyttöönotto riippuvat yhdistysten johtoryhmien päätöksistä. Yhteistyön rakentaminen ehdotetun mallin mukaan vaatii solidaarisuuta yhdistyskentällä. Yhdistysten mielestä työhyvinvoinnin mallista on hyötyä koko verkostolle, koska se sisältää keskeisimmät ja konkreettisimmat toimenpiteet työhyvinvoinnin näkökulmasta.