Isät - kokemuksia synnytyksestä
Turtiainen, Henna (2016)
Turtiainen, Henna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605147806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605147806
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjallisuuskatsaus isien kokemuksista synnytyksestä. Tavoitteena on kuvata isien synnytyskokemuksia ja saada näyttöön perustuvaa tietoa yhteen ja näin lisätä tietoutta isien synnytyksen aikaisista tuntemuksista.
Isien kokemuksia on tutkittu melko vähän ja nykypäivänä isät ovat otettu yhä enemmän huomioon raskausaikana, sekä synnytyksessä suomessa. On kiinnostavaa kerätä tietoa isien kokemuksista synnytyksen aikana, kun yleinen mielikuva on, että isien huomiointi on vähäistä.
Aineisto kerättiin tieteellisellä tiedonhaulla eri tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen sisältö on tuotettu viidestä (5) tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaus tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan synnytyksessä mukana oleminen on isille erittäin suuri tunteiden kokemus. Isät kokevat synnytyksen aikana laajan tunteiden kirjon, niin positiivisia, että negatiivisiakin tunteita. Synnytyksessä mukana olo on isille myös itselleen miehenä ja isänä kasvamisen paikka. Isit kokevat isyyden kehittyvän ja muodostuvan konkreettisemmin, kun näkevät ja ymmärtävät oman lapsen syntymän. Tulosten mukaan isä synnytyksessä mukana luo yhteisen kokemisen tunteen puolisolle ja tämä lujittaa ja syventää usein suhdetta. Yhteenkuuluvaisuuden tunne. Tulokset kertovat, että suuriosa isistä tunsivat itsensä synnytyksessä avuttomaksi, koska eivät tienneet mitä olisivat voineet tehdä ja olla avuksi. Tämä tulos heijastui muihin tutkimuksiin isien kokemuksiin neuvolaseurannasta ja perhevalmennuksesta, jossa isät olivat selkeästi jätetty vähemmälle huomiolle. Tämä taas heijastuu synnytystapahtumaan, jossa isä tuntee itsensä avuttomaksi.
Opinnäytetyössäni koottiin yhteen tutkittua tietoa isien kokemuksista synnytyksessä. Tutkimus on hyvin informatiivinen ja tulokset kysymyksiä herättäviä. Tästä on hyötyä neuvolatoiminnan, perhevalmennuksen kehittämiseen. Opiskelijoille ja alalla työskenteleville näkisin opinnäytetyöni tuovan kiinnostuksen heräämistä toiminnan kehittämiseen ja avaavan uusia ulottuvuuksia jatkotutkimuksille.
Isien kokemuksia on tutkittu melko vähän ja nykypäivänä isät ovat otettu yhä enemmän huomioon raskausaikana, sekä synnytyksessä suomessa. On kiinnostavaa kerätä tietoa isien kokemuksista synnytyksen aikana, kun yleinen mielikuva on, että isien huomiointi on vähäistä.
Aineisto kerättiin tieteellisellä tiedonhaulla eri tietokannoista. Kirjallisuuskatsauksen sisältö on tuotettu viidestä (5) tutkimuksesta. Kirjallisuuskatsaus tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan synnytyksessä mukana oleminen on isille erittäin suuri tunteiden kokemus. Isät kokevat synnytyksen aikana laajan tunteiden kirjon, niin positiivisia, että negatiivisiakin tunteita. Synnytyksessä mukana olo on isille myös itselleen miehenä ja isänä kasvamisen paikka. Isit kokevat isyyden kehittyvän ja muodostuvan konkreettisemmin, kun näkevät ja ymmärtävät oman lapsen syntymän. Tulosten mukaan isä synnytyksessä mukana luo yhteisen kokemisen tunteen puolisolle ja tämä lujittaa ja syventää usein suhdetta. Yhteenkuuluvaisuuden tunne. Tulokset kertovat, että suuriosa isistä tunsivat itsensä synnytyksessä avuttomaksi, koska eivät tienneet mitä olisivat voineet tehdä ja olla avuksi. Tämä tulos heijastui muihin tutkimuksiin isien kokemuksiin neuvolaseurannasta ja perhevalmennuksesta, jossa isät olivat selkeästi jätetty vähemmälle huomiolle. Tämä taas heijastuu synnytystapahtumaan, jossa isä tuntee itsensä avuttomaksi.
Opinnäytetyössäni koottiin yhteen tutkittua tietoa isien kokemuksista synnytyksessä. Tutkimus on hyvin informatiivinen ja tulokset kysymyksiä herättäviä. Tästä on hyötyä neuvolatoiminnan, perhevalmennuksen kehittämiseen. Opiskelijoille ja alalla työskenteleville näkisin opinnäytetyöni tuovan kiinnostuksen heräämistä toiminnan kehittämiseen ja avaavan uusia ulottuvuuksia jatkotutkimuksille.