Selittävät tekijät Suomen valtion 10 vuoden koron kehitykselle 1999 - 2015
Nakari, Leo (2016)
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010888
Tiivistelmä
Suomen valtion lainojen korot ovat viime vuosina laskeneet poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Samaan aikaan Suomen talouden tilanne on pitkään ollut heikko, valtion velka kasvanut ja luottoluokitusta on alennettu. Kaikesta huolimatta Suomen valtio saa lähes ilmaista lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat olleet selittäviä tekijöitä Suomen valtion 10 vuoden korolle vuosina 1999 – 2015. Tutkimukseen valittiin taloudellisia indikaattoreita, joiden tilastollisia riippuvuuksia tutkittiin suhteessa koron kehitykseen. Indikaattoreiden valinnassa hyödynnettiin aiheeseen liittyvää teoriaa ja aiempia tutkimuksia.
Työn teoreettisen viitekehyksen alussa selitetään joukkovelkakirjalainojen ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit. Myös jälkimarkkinoiden toiminta ja Suomen valtion varainhankinta käydään läpi. Kansantalouden teorian ja aiempien tutkimusten kautta selvennetään korkotason määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat korrelaatio- ja regressioanalyysi, joiden avulla saatiin aineiston tilastolliset riippuvuudet ja niiden vahvuudet selville. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin verkossa löytyvistä tilastotietokannoista. Valitut indikaattorit kuvasivat kansantalouden, valtion rahoitusaseman, rahapolitiikan, osakemarkkinoiden ja joukkolainojen jälkimarkkinoiden tilaa.
Tulosten perusteella taloustilanne selittää osittain korkotason kehityksen tarkastelujakson aikana. Kaikkein suurimman selittävyyden tulokset antavat kuitenkin rahapolitiikalle, jonka kuvaajana käytettiin Euroopan keskuspankin tasetta. Yllättävintä oli valtion velkasuhteen negatiivinen riippuvuus korkotason kanssa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat olleet selittäviä tekijöitä Suomen valtion 10 vuoden korolle vuosina 1999 – 2015. Tutkimukseen valittiin taloudellisia indikaattoreita, joiden tilastollisia riippuvuuksia tutkittiin suhteessa koron kehitykseen. Indikaattoreiden valinnassa hyödynnettiin aiheeseen liittyvää teoriaa ja aiempia tutkimuksia.
Työn teoreettisen viitekehyksen alussa selitetään joukkovelkakirjalainojen ominaisuudet ja niihin liittyvät riskit. Myös jälkimarkkinoiden toiminta ja Suomen valtion varainhankinta käydään läpi. Kansantalouden teorian ja aiempien tutkimusten kautta selvennetään korkotason määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimusmenetelmiksi valikoituivat korrelaatio- ja regressioanalyysi, joiden avulla saatiin aineiston tilastolliset riippuvuudet ja niiden vahvuudet selville. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin verkossa löytyvistä tilastotietokannoista. Valitut indikaattorit kuvasivat kansantalouden, valtion rahoitusaseman, rahapolitiikan, osakemarkkinoiden ja joukkolainojen jälkimarkkinoiden tilaa.
Tulosten perusteella taloustilanne selittää osittain korkotason kehityksen tarkastelujakson aikana. Kaikkein suurimman selittävyyden tulokset antavat kuitenkin rahapolitiikalle, jonka kuvaajana käytettiin Euroopan keskuspankin tasetta. Yllättävintä oli valtion velkasuhteen negatiivinen riippuvuus korkotason kanssa.