Internet sopeutumisvalmennuksen toimintaympäristönä : Parkinsonin tautia sairastavien kuntoutujien ja asiantuntijoiden kokemuksia Verkkosova-kursseista

Abstract

Parkinsonin tautiin sairastuu Suomessa vuosittain 1200–1600 ihmistä (Parkinson-liitto 2014). Heidän tiedon ja tuen tarpeensa on suurta, ja usein kroonisen sairauden hyväksymisprosessi on pitkä. Suuri osa sairastuneista hakee tietoa internetistä, mutta ongelmaksi voi muodostua tiedon luotettavuus ja se, ettei se palvele sairastuneen tiedon ja tuen tarpeita. Sopeutumisvalmennuksella voidaan tukea sairastunutta sopeutumisprosessissa sekä kohentaa tämän fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä. Lisäksi asiantuntijat voivat antaa ajantasaista ja oikea-aikaista tietoa sairaudesta. Myös vertaistuella on suuri rooli sairauden hyväksymisessä osaksi omaa elämää.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin verkossa tapahtuvan sopeutumisvalmennuksen toimivuutta Parkinsonin tautia sairastavilla. Tutkimuksen menetelmänä on puolistrukturoitu kysely ja sisällönanalyysi. Opinnäytetyö on toteutettu kuvaamalla ja vertaamalla keskenään kahta peräkkäin järjestettyä sopeutumisvalmennuskurssia, joista ensimmäiseen sisältyi kurssilaisten tapaaminen ja verkkotapaamisia, toinen toteutettiin kokonaan verkossa. Opinnäytetyön tavoite on kehittää verkossa tapahtuvaa sopeutumisvalmennusta. Opinnäytetyö toteutettiin osana Suomen Parkinson-liiton Verkkosova-projektia. Projektia rahoittaa Suomen Raha-automaattiyhdistys (RAY).

Opinnäytetyössä pystyttiin tekemään päätelmiä kurssien toimivuudesta kuntoutujien ja asian-tuntijoiden (n=21) näkökulmista. Kursseille osallistuminen oli helppoa ja ne edistivät kuntoutujien hyvinvointia. Asiantuntijat arvioivat niiden sopivan myös muille kohderyhmille. Kurssien ongelmakohdiksi todettiin tekniikan toimivuus, aikataulu ja osittain tietosisältö.

Kurssien keskinäinen vertailu tehtiin kurssilaisten ryhmäytymisen ja vertaistuen toteutumisen kohdalta. Molemmilla kursseilla ryhmäytymisen koettiin toteutuneen. Ensimmäinen kurssi piti tapaamista kasvokkain erittäin tärkeänä, mutta toisella kurssilla ryhmähenki oli hyvä huolimatta siitä, että kanssakäyminen tapahtui vain verkossa. Verkkosopeutumisvalmennus koettiin toimivana kurssimuotona, jossa on kuitenkin edelleen kehitettävää.

Around 1200–1600 people in Finland are diagnosed with Parkinson’s disease every year (Parkinson-liitto 2014). They have a great need of knowledge and support during the long process of rehabilitation. Often information is searched in Internet. Problems may arise with the reliability of the information and its suitability to the person’s individual needs. Adjustment training can support the patient during the process of accepting the chronic disease as a part of one’s life, and enhance his/her physical and social wellbeing. The most important elements of successful rehabilitation are reliable and timely information given by professionals, and peer support.

The purpose of the present thesis was to investigate, by the means of qualitative research, the functionality of Internet rehabilitation courses for people with Parkinson’s disease. The data were collected using semi-structured questionnaire and analyzed using content analysis. For this study, two consecutive rehabilitation courses were examined and compared with each other. The first course included a face-to-face meeting, the second one was executed entirely online. The main objective of the thesis was to develop online rehabilitation. This bachelor’s thesis is a part of the Verkkosova-project of The Finnish Parkinson Association. Financer of the project is Finland's Slot Machine Association (RAY).

It was possible to draw conclusions on the effectiveness of the courses, based on the feedback from the participants and the professionals (n=21). According to the participants, attending to the course was easy, and it contributed to their personal welfare. According to the experts, online courses were advantageous, and they might be beneficial to other target groups as well. Technical issues, schedules, and partially the content, were identified as challenges to the Internet rehabilitation.

In this study, two aspects of the adjustment courses were compared. These were the successfulness of grouping and peer support. Both courses experienced grouping as successful. The participants of the first course felt that the face-to-face meeting was crucial to the process, but in the second course team spirit was good, despite the fact that communication took place only online. In conclusion, the web-rehabilitation format was experienced as functional, but further development is needed.