Rangaistuskäytännön muutokset raiskausrikoksissa
Tchernykh, Maria (2016)
Tchernykh, Maria
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211624
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tutkia raiskausrikosten merkittävimpiä rangaistuskäytännön muutoksia, muutosten taustalla vaikuttavia lakiuudistuksia sekä seksuaalirikosten määritelmiä ja teonpiirteitä. Tavoitteena on myös selvittää Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden sekä opettajien mielipidettä Suomen nykyiseen rangaistuskäytäntöön raiskausrikoksissa. Opinnäytetyön aihevalintaan vaikutti oma mielenkiinto rikosoikeuteen ja raiskausrikoksiin. Lisäksi aihe on ajankohtainen, sillä raiskausrikoksia koskevat uutiset ovat toistuvasti mediassa esillä ja raiskausrikosten oikeuskäytäntö herättää runsaasti julkista keskustelua kansan keskuudessa.
Opinnäytetyöni on toteutettu lainopillisena tutkimuksena. Työhön sisältyy myös kvantitatiivisella eli tilastollisella tutkimusmenetelmällä kerätty aineisto ennalta määrätyltä tutkimusjoukolta; Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoilta sekä opettajilta. Kyselytutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-työkalua, jonka kautta kysely lähetettiin tutkimusjoukolle sähköpostin välityksellä. Työni keskeisimpinä lähteinä on käytetty lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta sekä mediasta poimittuja artikkeleita ja uutisia.
Seksuaalirikoslainsäädännön tarkoitus on suojella seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Tätä oikeushyvää loukkaavat teot ovat rikoslain 20 luvun mukaan rangaistavia tekoja. Teon rangaistavuuteen vaikuttavat muun muassa yleinen oikeuskäytäntö sekä rikoslaissa määritellyt koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että tutkimusjoukon mielipide tukee yleistä käsitystä, jonka mukaan Suomessa vallitseva raiskausten rangaistuskäytäntö on liian lievä. Valtaosa vastaajista (85,6 %) piti vuoden 2014 raiskausrikosten keskirangaistuksia liian lievinä. Törkeiden raiskausten kohdalla vielä suurempi osa vastaajista (95,7 %) piti keskirangaistusta liian lievänä. Tutkimusjoukolle tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että naiset ovat miehiin verrattuna tyytymättömämpiä raiskausrikosten rangaistuskäytäntöön.
Opinnäytetyöni on toteutettu lainopillisena tutkimuksena. Työhön sisältyy myös kvantitatiivisella eli tilastollisella tutkimusmenetelmällä kerätty aineisto ennalta määrätyltä tutkimusjoukolta; Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoilta sekä opettajilta. Kyselytutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-työkalua, jonka kautta kysely lähetettiin tutkimusjoukolle sähköpostin välityksellä. Työni keskeisimpinä lähteinä on käytetty lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta sekä mediasta poimittuja artikkeleita ja uutisia.
Seksuaalirikoslainsäädännön tarkoitus on suojella seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Tätä oikeushyvää loukkaavat teot ovat rikoslain 20 luvun mukaan rangaistavia tekoja. Teon rangaistavuuteen vaikuttavat muun muassa yleinen oikeuskäytäntö sekä rikoslaissa määritellyt koventamis-, lieventämis- ja kohtuullistamisperusteet.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että tutkimusjoukon mielipide tukee yleistä käsitystä, jonka mukaan Suomessa vallitseva raiskausten rangaistuskäytäntö on liian lievä. Valtaosa vastaajista (85,6 %) piti vuoden 2014 raiskausrikosten keskirangaistuksia liian lievinä. Törkeiden raiskausten kohdalla vielä suurempi osa vastaajista (95,7 %) piti keskirangaistusta liian lievänä. Tutkimusjoukolle tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että naiset ovat miehiin verrattuna tyytymättömämpiä raiskausrikosten rangaistuskäytäntöön.