Vasikkatilaratkaisut, niiden käytännön toimivuus ja vaikutukset vasikoiden hyvinvointiin
Petäjä, Sini (2016)
Petäjä, Sini
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062313334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016062313334
Tiivistelmä
Vasikoiden hyvinvointi ja terveys on asia, johon on herätty kiinnittämään paremmin huomiota. Näihin vaikuttaa tietenkin oleellisesti kasvatusolosuhteet ja hoitokäytännöt. Vasikan hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat ruokinta, terveys ja olosuhteet. Olosuhdetekijöitä ovat makuualusta, ilmanlaatu, lämpötila, sekä tila ja rakenteet.
Tilakoon kasvaessa on tilojen etsittävä uusia ratkaisuja vasikkakasvatukseen. Vasikkatilojen tulisi olla mahdollisimman käytännölliset, taloudelliset ja eläinystävälliset. Hoitotoimenpiteiden tulisi olla helppoja ja nopeita toteuttaa, kuitenkaan vasikoiden hyvinvoinnista tinkimättä. Nykyään onkin käytössä monia erilaisia ratkaisuja vasikkakasvatukseen. Vasikkatilojen olisi hyvä olla erillään muusta karjasta tautipaineen vähentämiseksi. Nykyään kiinnitetään huomiota etenkin ilmanvaihdon toimivuuteen, sillä sen vaikutukset vasikkaterveyteen ovat kiistattomat.
Tutkimukseen pyydettiin mukaan neljä suurta tai suurehkoa lypsykarjatilaa, joilla kaikilla oli käytössään erityyppiset vasikkatilaratkaisut (kylmä vasikkatalo, iglut, lämmin vasikkaosasto pihaton yhteydessä ja vanhoista tuotantotiloista saneerattu vasikkala). Tutkimus toteutettiin haastatteluina ja tilavierailuina. Haastattelussa selvitettiin, kuinka käytössä olevaan tilaratkaisuun on päädytty, kuinka hoitotoimenpiteet toteutetaan, millainen on käytännön toimivuus ja päivittäinen työmenekki. Lisäksi perehdyttiin ilmanvaihtoon ja sen toimivuuteen, vasikoiden terveystilanteeseen ja tautipaineen torjuntaan.
Tutkimuksen tulosten mukaan vasikkatilaratkaisuissa hyväksi tavaksi koettiin pienimpien vasikoiden pito yksilökarsinoissa ennen siirtämistä ryhmäkarsinaan. Vasikoiden juottotyötä helpottamaan käytettiin joka tilalla joko milktaksia tai juottoautomaattia. Tiloilla lannanpoisto oli onnistuttu järjestämään koneellisesti ja se koettiin hyvin oleelliseksi seikaksi vasikkatilojen toimivuuden kannalta. Työmenekki vaihteli 2 minuutista 8 minuuttiin per vasikka/päivä. Usealla tilalla vasikoiden terveyden koettiin parantuneen merkittävästi sen jälkeen, kun ilmanvaihto on saatu toimivaksi. Kokonaisvasikkakuolleisuus vaihteli 3,1 prosentista 10 prosenttiin. Tässä tutkimuksessa alhaisimmat vasikkakuolleisuusluvut olivat tiloilla, joilla oli käytössä kylmäkasvatus.
Tilakoon kasvaessa on tilojen etsittävä uusia ratkaisuja vasikkakasvatukseen. Vasikkatilojen tulisi olla mahdollisimman käytännölliset, taloudelliset ja eläinystävälliset. Hoitotoimenpiteiden tulisi olla helppoja ja nopeita toteuttaa, kuitenkaan vasikoiden hyvinvoinnista tinkimättä. Nykyään onkin käytössä monia erilaisia ratkaisuja vasikkakasvatukseen. Vasikkatilojen olisi hyvä olla erillään muusta karjasta tautipaineen vähentämiseksi. Nykyään kiinnitetään huomiota etenkin ilmanvaihdon toimivuuteen, sillä sen vaikutukset vasikkaterveyteen ovat kiistattomat.
Tutkimukseen pyydettiin mukaan neljä suurta tai suurehkoa lypsykarjatilaa, joilla kaikilla oli käytössään erityyppiset vasikkatilaratkaisut (kylmä vasikkatalo, iglut, lämmin vasikkaosasto pihaton yhteydessä ja vanhoista tuotantotiloista saneerattu vasikkala). Tutkimus toteutettiin haastatteluina ja tilavierailuina. Haastattelussa selvitettiin, kuinka käytössä olevaan tilaratkaisuun on päädytty, kuinka hoitotoimenpiteet toteutetaan, millainen on käytännön toimivuus ja päivittäinen työmenekki. Lisäksi perehdyttiin ilmanvaihtoon ja sen toimivuuteen, vasikoiden terveystilanteeseen ja tautipaineen torjuntaan.
Tutkimuksen tulosten mukaan vasikkatilaratkaisuissa hyväksi tavaksi koettiin pienimpien vasikoiden pito yksilökarsinoissa ennen siirtämistä ryhmäkarsinaan. Vasikoiden juottotyötä helpottamaan käytettiin joka tilalla joko milktaksia tai juottoautomaattia. Tiloilla lannanpoisto oli onnistuttu järjestämään koneellisesti ja se koettiin hyvin oleelliseksi seikaksi vasikkatilojen toimivuuden kannalta. Työmenekki vaihteli 2 minuutista 8 minuuttiin per vasikka/päivä. Usealla tilalla vasikoiden terveyden koettiin parantuneen merkittävästi sen jälkeen, kun ilmanvaihto on saatu toimivaksi. Kokonaisvasikkakuolleisuus vaihteli 3,1 prosentista 10 prosenttiin. Tässä tutkimuksessa alhaisimmat vasikkakuolleisuusluvut olivat tiloilla, joilla oli käytössä kylmäkasvatus.