Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa
Blom, Dick; Dufva, Kari (2016)
Blom, Dick
Dufva, Kari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-548-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-548-7
Tiivistelmä
Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen jätelain mukaan valtioneuvoston asetuksen 331/2013 28 § ja 53 § vaatimukset kieltävät yli 10 % orgaanista ainetta sisältävien jätteiden sijoittamisen kaatopaikalle 1.1.2016 alkaen. Tällaiseksi jätteeksi luetaan myös käytöstä poistuvat lujitemuovituotteet, jotka tähän saakka on pääasiallisesti kaatopaikattu. Tyypillisessä lujitemuovijätteessä on yli 50 % kestomuovihartsia, joten lujitemuovijätettä ei saa sijoittaa kaatopaikoille 1.1.2016 jälkeen, mikä luo merkittävän ongelman alan teollisuudelle ja jätehuoltoyrityksille.
Maailmalla, mm Saksassa on jo käytössä kierrätysjärjestelmiä, joilla lujitemuovijäte kerätään, murskataan ja lisäjätejakeilla muokataan sellaiseksi, että jäte käy sementinvalmistuksen raaka-aineeksi. Sementtiuunissa lujitemuovijätteen muovikomponentit palavat tuottaen sementinpolttoon vaadittavaa energiaa. Lujitemuovijätteen lasikuitu sekoittuu muuhun kiviainekseen muodostaen sementin kiintoainesta. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Teknologiakeskus KETEK toteuttivat hankkeen, jonka pohjalta suomalaisen lujitemuoviteollisuuden tuotantojätteet on teknillisesti mahdollista kierrättää sementtiuuniin. Oman haasteensa muodostavat kuitenkin käytöstä poistettavat lujitemuovituotteet: veneet, urheiluvälineet, säiliöt, putkistot jne. Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin käytöstä poistetuille lujitemuovituotteille soveltuvaa kierrätysmallia.
Tutkimuksen tavoitteena on edistää omalta osaltaan EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamista. Vastaavaa kierrätysmallia ei ole tällä hetkellä Suomessa olemassa, mutta vuonna 2016 voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vuoksi sen luominen oli tullut välttämättömäksi. Tämän yleishyödyllisen hankkeen tarkoituksena oli kehittää suomalaista kierrätysliiketoimintaa. Hankkeen toteutukseen osallistui Mikkelin ammattikorkeakoulun lisäksi neljä kierrätys- ja jätehuoltoalan yritystä.
Suurimmat haasteet käytöstä poistettujen lujitemuovituotteiden kierrätyksessä ovat pieniksi eriksi jakautuneen jätemateriaalin talteenotto, onnistunut alkulajittelu, materiaalivirran prosessointi vastaamaan ominaisuuksiltaan kierrätyspolttoaineelle ja korkealaatuiselle sementille asetettavia vaatimuksia sekä ansaintalogiikan ja motivaation aikaansaaminen koko kierrätysverkostolle.
Työssä tarkasteltiin käytöstä poistuvien lujitemuovituotteiden määriä, rakenteita sekä niiden sisältämiä muita materiaaleja. Jätteen prosessointi kierrätyksessä riippuu näistä tekijöistä. Liiketoiminnan suunnittelussa huomioitiin myös vaihtoehtoisena menetelmänä jätteen polttaminen jätevoimalassa.
Maailmalla, mm Saksassa on jo käytössä kierrätysjärjestelmiä, joilla lujitemuovijäte kerätään, murskataan ja lisäjätejakeilla muokataan sellaiseksi, että jäte käy sementinvalmistuksen raaka-aineeksi. Sementtiuunissa lujitemuovijätteen muovikomponentit palavat tuottaen sementinpolttoon vaadittavaa energiaa. Lujitemuovijätteen lasikuitu sekoittuu muuhun kiviainekseen muodostaen sementin kiintoainesta. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Teknologiakeskus KETEK toteuttivat hankkeen, jonka pohjalta suomalaisen lujitemuoviteollisuuden tuotantojätteet on teknillisesti mahdollista kierrättää sementtiuuniin. Oman haasteensa muodostavat kuitenkin käytöstä poistettavat lujitemuovituotteet: veneet, urheiluvälineet, säiliöt, putkistot jne. Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin käytöstä poistetuille lujitemuovituotteille soveltuvaa kierrätysmallia.
Tutkimuksen tavoitteena on edistää omalta osaltaan EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamista. Vastaavaa kierrätysmallia ei ole tällä hetkellä Suomessa olemassa, mutta vuonna 2016 voimaan tulleen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon vuoksi sen luominen oli tullut välttämättömäksi. Tämän yleishyödyllisen hankkeen tarkoituksena oli kehittää suomalaista kierrätysliiketoimintaa. Hankkeen toteutukseen osallistui Mikkelin ammattikorkeakoulun lisäksi neljä kierrätys- ja jätehuoltoalan yritystä.
Suurimmat haasteet käytöstä poistettujen lujitemuovituotteiden kierrätyksessä ovat pieniksi eriksi jakautuneen jätemateriaalin talteenotto, onnistunut alkulajittelu, materiaalivirran prosessointi vastaamaan ominaisuuksiltaan kierrätyspolttoaineelle ja korkealaatuiselle sementille asetettavia vaatimuksia sekä ansaintalogiikan ja motivaation aikaansaaminen koko kierrätysverkostolle.
Työssä tarkasteltiin käytöstä poistuvien lujitemuovituotteiden määriä, rakenteita sekä niiden sisältämiä muita materiaaleja. Jätteen prosessointi kierrätyksessä riippuu näistä tekijöistä. Liiketoiminnan suunnittelussa huomioitiin myös vaihtoehtoisena menetelmänä jätteen polttaminen jätevoimalassa.