Digitaalisuuden haasteita kulttuurituottajille : Muutosvoimana 3D-virtuaalisuus

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee kulttuurituottajien mahdollisuuksia verkottua ja toimia aktiivisemmin korkeakoulu- ja yliopistoverkostoissa. Työn tilaaja on Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti (MeMo). Case-esimerkeissä yhteistyötä on tehty lisäksi Metsähallituksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä Yleisradion kanssa.

Kehittämistyön tavoitteena on kuvata, kuinka kulttuurituottajan ammattikuva voi laajentua verkostoissa, joissa virtuaalisena sisällöntuottajana toimivat yliopisto ja tutkimuslaitos yhdessä tilaajan kanssa.

Kehittämistyön toisena tavoitteena on havainnollistaa 3D-virtuaalisuuteen soveltuvaa teknologiaa ja teknologian käyttöä eri sovelluskohteissa. Paikkoihin liitetty digitaalisuus, visuaalisuus, älykkyys, paikkatieto sekä jatkuvasti päivittyvät sovellukset vaikuttavat jo nyt kulttuurialan toteutuksiin, toimintatapoihin ja tapahtumasarjoihin.

Työssä tarkastellaan kulttuurituottajan työtä sivuavan virtuaalisuuden ja kolmiulotteisuuden globaaleja taustatrendejä ja 3D-virtuaalisuutta hyödyntäneitä pilotteja. Pilottien sujuvuudessa tuottajalla on keskeinen rooli. Työ perustuu tapaustutkimukseen ja asiantuntijahaastatteluihin. Asiantuntijahaastattelut ovat täydentäneet pirstaleista opinnäytetyön aiheeseen liittynyttä hiljaista tietoa. Case-esimerkkeinä toimivat Humakin LightsOn!-hankkeen yhteydessä toteutetut 3D-historiahahmokuvaukset ja Helsingin juhlaviikkojen Taiteiden yössä ensiesityksen saanut Lapinlahden mielisairaalaan sijoittuva virtuaalikuunnelma. 3D-virtuaalisuutta on hyödynnetty lisäämään kulttuurikohteiden kiinnostavuutta matkailun edistämisessä ja kävijäkokemuksen uudistajana tapahtumatuotannossa.

Tuloksista ilmenee, että 3D-virtuaalisuus kulttuurialalla ja kulttuurituottajan toiminnassa on varsin uusi toiminta-alue. Työn tuloksena syntyi kooste 3D-virtuaalisuuden taustalla käytettävistä mittaus- ja mallinnusmenetelmistä, jota voidaan hyödyntää, kun halutaan lisäinformaatiota opinnäytetyössä käsitellyistä teknologioista ja sovelluksista. Tuloksena esitetään innovatiivisia 3D:n käyttömahdollisuuksia kulttuurialalla. Työssä avataan myös uusia ajatuksia siitä, kuinka kulttuurituottajan toimintakenttä voi laajentua tiedetuottajuudeksi.

This thesis investigates the effects of digitality on cultural producers’ work in the changing networks of career paths.

The thesis was commissioned by the Aalto University Research Institute of Measuring and Modeling for the Built Environment (MeMo). In the case studies, I have also worked in collaboration with Metsähallitus, Humak University of Applied Sciences and the Finnish Broadcasting Company Yle.

The objective of the development work is to describe how the scope of cultural producers’ operation expands in networks in which the university and research institution together with the commissioner produce the virtual content of cultural events.

The second objective of the development work is to illustrate technologies applicable to 3D virtuality and the use of those technologies in different areas of application. Digitality, visuality, intelligence and location-based data linked to places and constantly updating applications already have an effect on cultural productions, operating practices in the cultural sector and on series of cultural events.

The thesis examines the global trends behind virtuality and three-dimensionality that have links to cultural producers’ work. It also describes pilot projects that have utilised 3D virtuality and in whose smooth running the producer has had a central role. The thesis is based on a case study and support-ing expert interviews, and discusses research topics implemented by the commissioner of the study.

The case examples comprise 3D depictions of historical figures realised in connection with the Light-sOn! project of Humak University of Applied Sciences and the virtual radio play taking place in the Lapinlahti psychiatric hospital that premiered at the Night of the Arts during the Helsinki Festival.

The solution I propose in this thesis is that cultural producers’ operating field be extended to higher education and research in cooperation with those actors in universities and research that have exper-tise in 3D. I also reflect on the possibilities of cultural producers to act as science producers in higher education and research, the need for which emerged in Aalto University’s Combat project. The results show that 3D virtuality in culture and cultural producers’ operation is a fairly new area of operation. The summary of measurement and modelling techniques used behind 3D virtuality created as a result of this thesis and can be used when additional information is required about the technologies and applications discussed in the thesis.