Älylasien hyödyntäminen yrityksen sisäisessä logistiikassa : kannattavuus ja mahdollisuudet

Abstract

Älylasit ovat puettava älylaite, jotka pystyvät älypuhelimen tavoin käsittelemään viestiliikennettä ja antamaan käyttäjälle tarpeelliset tiedot näkyviin silmän eteen. Tätä kutsutaan myös täydennetyksi todellisuudeksi.

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää edellytyksiä ja kannattavuutta uuden älylasiteknologian käyttöönottamiselle yrityksen sisäisessä logistiikassa.

Työn alussa käsitellään sisäisen logistiikan käsitettä, sekä varastoinnin tyypillisiä työvaiheita, joihin älylaseja voitaisiin soveltaa. Varaston toimintaa käsitellään myös kustannusten ja laadun kannalta. Myöhemmissä kappaleissa tutustutaan älylaseilla jo tehtyihin pilottiprojekteihin sisäisessä logistiikassa, sekä älylasien laitetarjontaan. Älylasien kannattavuutta varaston toiminnassa tutkitaan investointilaskelmien kautta, jonka ytimessä on työajan säästö, jonka älylasien käyttö tarjoaa. Työajan säästö on arvioitu MOST -työntutkimusmenetelmällä.

Näiden laskelmien pohjalta älylasien käyttööntotto olisi kannattavaa, mutta alkuarvojen mahdolliset muutokset tekevät suuren vaikutuksen hankkeen kannattavuuteen, kuten herkkyysanalyysi osoittaa. Siksi ennen pilotointivaihetta yrityksen tulee tarkemmin selvittää hankkeen kannattavuus vastaavilla menetelmillä, sillä älylasien käyttöönotto sisältää tällä hetkellä paljon kiinteitä kuluja.

Smart glasses are a wearable smart device which are capable of handling communication and information as modern smart phones. They also display useful information in front of the user’s field of vision. This is also called as augmented reality.

The purpose of this thesis is to research the possibilities and feasibility of using smart glasses in the internal logistics operations of a company.

In the beginning of this thesis the concept of internal logistics is addressed, as are the typical operations within the warehouse where the smart glasses technology can be applied into. Warehouse operations are also addressed from the cost and quality perspective. The later chapters look into a pilot projects already done with smart glasses and also the current device selection of smart glasses. The feasibility of smart glasses in internal logistics is determined with investment calculations. The saved working time is in the core of these calculations, which is estimated using the MOST work research method.

According to these investment calculations the introduction of smart glasses in the internal logistics would feasible, but the possible changes in the initial values would make significant impact on the feasibility as the sensitivity analysis shows. That is why before a company should assess more closely the feasibility with similar methods before starting the pilot project with smart glasses. This is mostly because industrial use of smart glasses currently creates a lot of fixed costs.