Hoitajien ergonomisen osaamisen arviointia ammatillisen lisäkoulutuksen jälkeen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ammatillista osaamista ja laatua hoitotyöhön -koulutuksen käyneiden hoivapalvelun hoitajien ergonomista osaamista. Samalla selvitettiin ergonomisen osaamisen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä työyhteisössä.

Opinnäytetyön kohderyhmänä oli 43 Kotkan kaupungin hoivakotien lähi- ja perushoitajaa. Opinnäytetyön aineiston keräämiseen käytettiin Webropol -kyselyä ja havainnointia. Havainnoinnilla arvioitiin hoitajien siirtotaitoja Sopmas- mittarin avulla ja sen tukena käytettiin videointia.

Kyselyyn vastasi 55,8 % (n=24) kohderyhmään kuuluvista. Kyselyn tulokset analysoitiin SPSS ohjelmaa ja havainnoinnin tulokset Excel –ohjelmaa käyttäen. Saaduista vastauksista välittyi aktiivisuus apuvälineiden käytössä. Toisaalta useat kyselyyn vastanneet kokivat ajoittain käyttävänsä potilassiirroissa paljon voimaa ja työskentelevänsä kumarissa asennoissa. Arvioidessaan omaa ergonomista osaamistaan, hoitajat vastasivat asiakkaan suullisen ohjaamisen ja kannustamisen käyttämään omia voimavarojaan kuvaavan omaa osaamistaan hyvin. Potilassiirtojen arviointiin osallistui 7 hoitajaa. Sen perusteella hoitajien avustustaidot ovat keskimäärin turvalliset.

Eniten oman ergonomisen osaamisen kehittymistä vastattiin vaikeuttavan kiire sekä puutteet työympäristön tarkoituksenmukaisuudessa. Kyselyyn vastanneet hoitajat ilmoittivat omaa ergonomista osaamistaan edistäneen eniten asiakkaan havaittu kuntoutuminen sekä positiivinen vaikutus omiin tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Esimieheltä saamansa tuen he arvioivat vaihtelevasti. Yhtenä jatkotutkimusaiheena olisikin esimiehen rooli potilassiirtoergonomian kehittämisessä. Myös siirron apuvälineiden tarkoituksenmukaista saatavuutta ja käyttöä asiakkaan toimintakyky huomioiden olisi mielenkiintoista selvittää.

The purpose of this study was to investigate the ergonomic skills of nursing home nurses after attending a training course. Another aim was to identify the factors that are promote or prevent applying of ergonomic skills in working environments.

The data for the study was collected by a Webropol survey and a Sopmas (Structure of the Observed Patient Movement Assistance Skills) observation instrument. The analyses were made by SPSS and Excel programs. An email with a link to the survey was sent to 43 nurses who had attended the training course. The number of respondents was 24 (55.8 %). Seven nurses took part in the observation. Based on the observation results, assisting skills are on a safe level.

In the survey, many respondents described that they often communicate with and encourage the patients in patient handling situations. Many respondents actively use equipment for patient handling. On the other hand several respondents work in wrong positions and use a lot of muscular strength in patient handling. The factors that best promoted the use of ergonomic skills were patients’ recovery and a positive impact on preventing and reducing musculoskeletal disorders. Managers’ support was given varied estimations. The role of the manager in ergonomic intervention would be a good topic for further study. It would also be necessary to survey the availability and use of patient handling equipment considering patients’ functional capabilities.