Laskimoperäinen säärihaava kotihoidossa
Saastamoinen, Jani; Metso, Satu (2016)
Saastamoinen, Jani
Metso, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100814944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100814944
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä Pihlajamäki 1 lähipalvelualueen kotihoidon työntekijöille kirjallisuuskatsaus, jonka avulla laskimoperäisen säärihaavan hoito yhdenmukaistuu, haavahoidon laatu parantuu ja haavan paraneminen edistyy. Työlle on selkeä tarve, koska tutkimusten mukaan on aliarvioitu laskimoperäisen säärihaavan vaikutus kansanterveyteen ja se on jo nyt yleinen ja kalliiksi käyvä ongelma kaikkialla maailmassa. Kustannusten odotetaan nousevan varsinkin Suomessa, koska väestömme ikääntyy lähivuosina.
Suomessa ei ole tehty tutkimusta laskimoperäisen säärihaavan hoidon kustannuksista, mutta Suomessa sitä kuitenkin sairastaa 0.1-0.4 prosenttia väestöstä. Meidän opinnäytetyölle on tilaus, koska sen tavoitteena on lisätä kotihoidon henkilökunnan tietoisuutta laskimoperäisen säärihaavan hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Tutkittua tietoa laskimoperäisen säärihaavan hoidosta nimenomaan kotihoidossa ei löytynyt. Kustannuksia tarkasteltaessa turvotuksen hoito, haavahoidonlaatu ja varhainen hoidon aloitus ovat keskeisessä osassa. Mitä aikaisemmin haava hoidetaan laadukkaasti, sitä nopeammin se paranee ja sitä kustannustehokkaampaa se on.
Aineistoa haettiin kahdesta kansainvälisestä (CINAHL ja Pubmed) ja kahdesta kotimaisesta viitetietokannasta (Medic ja Terveysportti). Tutkimusartikkeleista analysoitavaksi kelpuutettiin seitsemän tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosina 2007–2015.
Analysoinnin tuloksena tuli selkeästi esille, että laskimoperäisen säärihaavan ensisijainen hoitomuoto on turvotuksen hoito. Kaikissa tutkimuksissa todettiin, ettei yksikään laskimoperäinen säärihaava parane ilman kunnollisia tukisidoksia tai lääkinnällistä hoitosukkaa. Itse haavanhoito tuotteilla ei näyttäisi olevan läheskään niin suurta merkitystä laskimoperäisen säärihaavanhoidossa. Edellytyksenä on, että haavaa hoidetaan VPKM -haavahoitoluokituksen (lyhenne sanoista, vaaleanpunainen, punainen, keltainen ja musta) mukaisesti.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella, laskimoperäistä haavaa pitäisi hoitaa heti alusta alkaen intensiivisesti tukisidoksilla, lääkinnällisillä hoitosukilla, tai oikeilla ja laadukkailla paikallishoitotuotteilla sekä lisäämällä mahdollisesti ravintoon täydennysravitsemusvalmiste. Näillä keinoilla edesautetaan laskimoperäisen säärihaavan paranemista ja estetään sen kroonistuminen, joka taas on taloudellisesti katsottuna iso kuluerä muutenkin niukassa kansantaloudellisessa tilanteessa. The purpose of this thesis is to compile a literature review of different factors that assist the healing process of venous leg ulcers and its efficient and high quality treatment for Pihlajamäki 1 nearby service areas’ home care employees. According to previously done research, venous leg ulcers impact on public health has been underestimated. Venous leg ulcer is a common and expensive problem all over the world. Expenses will increase together with populations’ aging. In Finland there has not been done a lot of previously done research on venous leg ulcers even though 0,1-0,4 percent of the population suffer from it.
The aim of this thesis is to awaken home care employees’ awareness and to provide knowledge on venous leg ulcers treatment and prevention. Previously done research on venous leg ulcer treatment has been done, but never in home care context. Treatment of swelling, quality of wound care and early start of treatment are major factors impacting the expenses. The earlier the high quality treatment starts, the faster the wound heals and the expenses decrease.
The data was compiled from two international (CINAHL and Pubmed) and two domestic (Medic and Terveysportti) reference databases. In addition, ten research articles published in 2007-2015 were analyzed.
According to the analysis of previously done research a venous leg ulcer’s primary treatment is always the treatment of the swelling. Researchers agree that venous leg ulcers do not heal without the support bandages and medical compression stockings. Wound care products have not had as big impact on the healing as the support bandages and medical compression stockings.
According to the literature review’s results a venous leg ulcer should always be treated intensively with support bandages or medical compression stockings and with proper and high-class products for local treatment. The healing process can be speeded up by nutritional supplements. These methods support the healing process and help to prevent chronic venous leg ulcers. From an economical perspective a chronic venous leg ulcer is a big expense item in a weak national economical situation we currently are in.
Suomessa ei ole tehty tutkimusta laskimoperäisen säärihaavan hoidon kustannuksista, mutta Suomessa sitä kuitenkin sairastaa 0.1-0.4 prosenttia väestöstä. Meidän opinnäytetyölle on tilaus, koska sen tavoitteena on lisätä kotihoidon henkilökunnan tietoisuutta laskimoperäisen säärihaavan hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Tutkittua tietoa laskimoperäisen säärihaavan hoidosta nimenomaan kotihoidossa ei löytynyt. Kustannuksia tarkasteltaessa turvotuksen hoito, haavahoidonlaatu ja varhainen hoidon aloitus ovat keskeisessä osassa. Mitä aikaisemmin haava hoidetaan laadukkaasti, sitä nopeammin se paranee ja sitä kustannustehokkaampaa se on.
Aineistoa haettiin kahdesta kansainvälisestä (CINAHL ja Pubmed) ja kahdesta kotimaisesta viitetietokannasta (Medic ja Terveysportti). Tutkimusartikkeleista analysoitavaksi kelpuutettiin seitsemän tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosina 2007–2015.
Analysoinnin tuloksena tuli selkeästi esille, että laskimoperäisen säärihaavan ensisijainen hoitomuoto on turvotuksen hoito. Kaikissa tutkimuksissa todettiin, ettei yksikään laskimoperäinen säärihaava parane ilman kunnollisia tukisidoksia tai lääkinnällistä hoitosukkaa. Itse haavanhoito tuotteilla ei näyttäisi olevan läheskään niin suurta merkitystä laskimoperäisen säärihaavanhoidossa. Edellytyksenä on, että haavaa hoidetaan VPKM -haavahoitoluokituksen (lyhenne sanoista, vaaleanpunainen, punainen, keltainen ja musta) mukaisesti.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella, laskimoperäistä haavaa pitäisi hoitaa heti alusta alkaen intensiivisesti tukisidoksilla, lääkinnällisillä hoitosukilla, tai oikeilla ja laadukkailla paikallishoitotuotteilla sekä lisäämällä mahdollisesti ravintoon täydennysravitsemusvalmiste. Näillä keinoilla edesautetaan laskimoperäisen säärihaavan paranemista ja estetään sen kroonistuminen, joka taas on taloudellisesti katsottuna iso kuluerä muutenkin niukassa kansantaloudellisessa tilanteessa.
The aim of this thesis is to awaken home care employees’ awareness and to provide knowledge on venous leg ulcers treatment and prevention. Previously done research on venous leg ulcer treatment has been done, but never in home care context. Treatment of swelling, quality of wound care and early start of treatment are major factors impacting the expenses. The earlier the high quality treatment starts, the faster the wound heals and the expenses decrease.
The data was compiled from two international (CINAHL and Pubmed) and two domestic (Medic and Terveysportti) reference databases. In addition, ten research articles published in 2007-2015 were analyzed.
According to the analysis of previously done research a venous leg ulcer’s primary treatment is always the treatment of the swelling. Researchers agree that venous leg ulcers do not heal without the support bandages and medical compression stockings. Wound care products have not had as big impact on the healing as the support bandages and medical compression stockings.
According to the literature review’s results a venous leg ulcer should always be treated intensively with support bandages or medical compression stockings and with proper and high-class products for local treatment. The healing process can be speeded up by nutritional supplements. These methods support the healing process and help to prevent chronic venous leg ulcers. From an economical perspective a chronic venous leg ulcer is a big expense item in a weak national economical situation we currently are in.