Viljavakavuus

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli viljavakavuus. Tarkoituksena oli koota mahdollisimman kattava opintomateriaalikokonaisuus viljalastien lastaus/purkaus- ja kuljetussäädöksistä Satakunnan ammattikorkeakoulun käyttöön. Viljatuotteiden kuljetusta säätelee tiukka säännöstö, jonka jokainen kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n jäsenvaltio on velvollinen ratifioimaan. Näin siksi, että viljalla on erityiset vettä muistuttavat fysikaaliset ominaisuudet. Aluksen kallistuessa merenkäynnissä se reagoi siirtymällä kallistuman puolelle aiheuttaen vapaita nestepintoja lastitiloissa. Viljajyvien pinnan aiheuttama lepokitkaa estää lastin palautumisen alkutilanteeseen, jolloin alukselle oletetaan jäävän pysyvä kallistuma. Viljavakavuuden minimivaatimukset eroavat täysin normaalin ehjän aluksen vakavuusvaatimuksista ja viljavakavuuden laskeminenkin eroaa huomattavasti tavanomaisista vakavuuslaskuista. Suomalaisilla, varsinkin suuremmilla esimerkiksi handysizeluokan bulk-aluksilla ei nykyään enää paljonkaan kuljeteta viljatuotteita. Tämä johtuu pääosin rahtien alhaisesta tasosta, pitkistä matkoista, erittäin vanhasta tonnistosta ja lastitilojen lastauskuntoon saattamisen työläisyydestä. Aika harva ”uuden sukupolven” suomalainen merenkulkija on näihin lasteihin törmännyt, minkä takia juuri suomalaiselle päällystölle viljavakavuuskurssi on erittäin tärkeä. Opinnäytetyöni aikana opin täysin erilaisen lähestymistavan vakavuuslaskuihin. Lisäksi sain laskentavarmuuden nimenomaan erilaisten hydrostatiikoiden takia.

The purpose of this thesis was to compile a comprehensive book containing study material regarding the loading and discharging of grain cargo as well as its transportation regulations. The work was commissioned by Satakunta University of Applied Sciences, School of Maritime Management. The carriages of grain products are strictly controlled by regulations set by the International Maritime Organization. Each IMO member state is obliged to comply with these regulations. This is mainly because of the water-like physical features of grain. The shifting of the cargo causes the vessel to list developing free water surfaces in the cargo spaces and, thus, decreasing the vessels’ stability. The static friction, which the grain seeds build up prevent the cargo from getting back to its original state before the list. This causes the vessel to remain in her list position. Grain stability minimum criteria differ totally from that of conventional seaworthy vessels’ and also stability calculations for grain cargo differ considerably from the normal routines. Grain product carriages with the Finnish flagged vessels, especially with the bigger handy sized bulk carriers, have ceased almost completely. This is mainly due to low freights, long voyages, and the time taking effort to prepare the cargo holds to be in a proper loading condition. This is enough of a reason why a comprehensive course in grain stability is so important for the Finnish "next generation" seafarers. The thesis period was very educational and helped me to learn a whole new way to approach grain stability calculations. In addition, it helped me to gain a great deal of confidence when dealing with these calculations, mainly because of the extra work the different tables of hydrostatics caused to the calculations.