Pälkäneen Pitkäjärven kunnostustarveselvitys
Tuuliainen, Riikka (2016)
Tuuliainen, Riikka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016110915899
Tiivistelmä
Suomessa järvien pintavesien perustuotannon runsastumista ja sen seurauksena tapahtuvaa rehevöitymistä pidetään ongelmallisena järven ekologisen tilan sekä virkistyskäytön kannalta. Rehevöityminen on usein ihmistoiminnan aikaansaama muutos, johon voidaan vaikuttaa kunnostustoimilla. Järven ja sen valuma-alueen kunnostuksella vähennetään järveen kohdistuvaa kuormitusta ja rehevöitymisen vaikutuksia.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää Pälkäneen Pitkäjärven nykytila ja siihen vaikuttavat tekijät ja esittää selvityksen perusteella toimenpide-ehdotuksia vesistön kunnostuksen pohjatiedoksi. Työ tehtiin Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toimeksiantona.
Kohdejärvi luokitellaan pintavesityypiltään matalaksi humusjärveksi. Järvi on pieni, pinta-alaltaan 76 hehtaaria. Vedenlaatu ei ole erityisen heikko, eikä ulkoinen kuormitus rasita sitä tällä hetkellä kohtuuttomasti. Aiempina vuosikymmeninä valuma-alueella sijannut kaatopaikka sekä maa- ja metsätaloustoimenpiteet ovat todennäköisesti aiheuttaneet pienen järven tilassa muutoksia, jotka nykyisin näkyvät umpeenkasvuna ja virkistyskäyttöarvon heikentymisenä.
Tähän työhön käytetty aineisto koostuu kirjallisista lähteistä, Pitkäjärven vedenlaadun näytteenoton tuloksista, maastohavainnoista, asiantuntijoiden- ja maallikoiden haastatteluista, sekä tekijän suorittamista päätelmistä.
Pitkäjärvellä tehtävät konkreettiset toimet järven tilan parantamiseksi koostuvat ulkoisen ravinne- ja kiintoaineskuorman pienentämisestä ja järvellä olevan vesikasvillisuuden hallitusta poistosta. Happiongelmien vakavuutta tulee selvittää ja aloittaa mahdollisesti järven talviaikainen hapettaminen. Pitkäjärvi tulee aina olemaan järvityypiltään matala humusjärvi, luontaisiin ominaisuuksiin ei voida vaikuttaa. Rehevöitymistä voidaan kuitenkin hidastaa ja tällä tavoin edesauttaa järven virkistysarvon säilymistä.
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää Pälkäneen Pitkäjärven nykytila ja siihen vaikuttavat tekijät ja esittää selvityksen perusteella toimenpide-ehdotuksia vesistön kunnostuksen pohjatiedoksi. Työ tehtiin Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen toimeksiantona.
Kohdejärvi luokitellaan pintavesityypiltään matalaksi humusjärveksi. Järvi on pieni, pinta-alaltaan 76 hehtaaria. Vedenlaatu ei ole erityisen heikko, eikä ulkoinen kuormitus rasita sitä tällä hetkellä kohtuuttomasti. Aiempina vuosikymmeninä valuma-alueella sijannut kaatopaikka sekä maa- ja metsätaloustoimenpiteet ovat todennäköisesti aiheuttaneet pienen järven tilassa muutoksia, jotka nykyisin näkyvät umpeenkasvuna ja virkistyskäyttöarvon heikentymisenä.
Tähän työhön käytetty aineisto koostuu kirjallisista lähteistä, Pitkäjärven vedenlaadun näytteenoton tuloksista, maastohavainnoista, asiantuntijoiden- ja maallikoiden haastatteluista, sekä tekijän suorittamista päätelmistä.
Pitkäjärvellä tehtävät konkreettiset toimet järven tilan parantamiseksi koostuvat ulkoisen ravinne- ja kiintoaineskuorman pienentämisestä ja järvellä olevan vesikasvillisuuden hallitusta poistosta. Happiongelmien vakavuutta tulee selvittää ja aloittaa mahdollisesti järven talviaikainen hapettaminen. Pitkäjärvi tulee aina olemaan järvityypiltään matala humusjärvi, luontaisiin ominaisuuksiin ei voida vaikuttaa. Rehevöitymistä voidaan kuitenkin hidastaa ja tällä tavoin edesauttaa järven virkistysarvon säilymistä.